Tänään kävin linturetkeilemässä oikeastaan ensimmäistä kertaa sitten heinäkuun. Suurin syy tälle on ollut loistava sienisyksy. Olemme keränneet erityisesti mustiatorvisieniä, kanttareleja, orakkaita, tatteja, lampaankääpiä ja viimeisimpänä suppilovahveroita, joita löytyi aivan valtavasti. Osa piti jättää metsään kun kori tuli täyteen!
Tänään oli tyyni aamu ennen lähestyvää sadealuetta. Kävin Lammassaaren tornissa ja pikkulintumuuttoa oli runsaasti. Erityisesti kirvisillä oli menoa. Metsäkirvisiä muutti runsaasti ja niityllä oli niin niitty- kuin lapinkirvinen. Myös timaleilla on tainnut pesintä onnistua kun suurehko parvi pyöri ruovikossa.
 |
| Viiksitimali pyrähtää ruovikossa |
Tornin edustalla oli runsaasti hyyppiä. Myös tylli, suokukkoja ja kapustarintoja näkyi. Keskellä lietteitä merikotka oli saalistanut valkoposkihanhen ja parhaillaan sillä oli ruokailukaverina kaksi nuorta ruskosuohaukkaa ja varis.
Pitkosten korokkeella aurinko lämmitti mukavasti ja piskuinen päästäinen ilmestyi aivan viereen hyönteisjahdissa. Tämä kaveri liikuskeli rauhallisesti ja sitä oli helppo kuvata. Yleensä päästäiset vain syöksähtelevät aluskasvillisuudessa. Olen samalla paikalla kuullut monesti päästäisen vikinää. Mielestäni tämä ei ole metsäpäästäinen, koska kyljissä ei erotu vaaleampaa aluetta ja selkä on melko vaalea, mutta näiden päästäisten määrittäminen on valitettavasti lähes tähtitiedettä, vaikka näinkin hyvät kuvat sain. Lisäksi otus oli päästäiseksikin pienikokoisen oloinen.
 |
| Päästäinen kiipeili näppärästi pystysuoriakin pintoja pitkin. |
 |
| Häntä on noin kropan pituinen. Päästäisillä pitäisi kirjojen mukaan olla kroppaa lyhyempi häntä? Häntä on karvainen, mutta kärjessä ei ole paksumpaa tupsua. Lisäksi muissa kuvissa häntä ei näytä kaksiväriseltä. |
 |
| Kyljen väriraja ei ole kovin tarkka, mutta ruskea muuttuu suoraan valkeaksi eli kylki ei ole kolmivärinen niin kuin metsäpäästäisellä pitäisi olla. |
Kirjallisuutta tutkailemalla olen sitä mieltä, että otus on vaivaispäästäinen. Perusteluina lajityypillinen piirre, että häntä kapenee tyvestä. Tämän lisäksi häntä on pitkä, paksu ja paksuin kohta on keskeltä. Vaivaispäästäinen on päästäisistä paras kiipeilijä ja kokokin täsmää. Myös hännän ja ruumiin kutakuinkin samanlainen pituus sopii vaivaispäästäiseen.
