torstai 9. elokuuta 2018

Mäyriä riistakamerassa

Tässä vähän kesä-heinäkuulta mäyräpesän elämää riisakameralla kuvattuna.

Katkenneen kuusen latvan molemmilla puolin on yksi pesäkolo. Yhteensä koloja paikalla on kymmenisen

Pesä sijaitsee etelärinteessä melko tiheän kasvillisuuden ympäröimänä.

Pikkumäyrät liikeellä!

Follow the leader

Kasa!

Pääasiassa mäyrät uskaltautuivat ulkoilmaan illan hämärässä mutta heinäkuun alussa jo monesti ilta kuudelta.

Mäyrä tarkkailee

Nuorilla mäyrillä väritys on paljon kirkkaampi kuin aikuisilla.

Huono kuva, mutta aika ajoin myös supikoira näkyi ja tässä se on kahden ihan pienen pennun kanssa matkalla
Paikalla asustelee myös pieni hirvilauma

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Alta

Kilpisjärveltä suunnattiin Skibotnin kautta Altaa kohden. Pysähtelimme välillä ihailemaan maisemia ja parhaat luontohavainnot olivat kiislat, merikihut ja E:n näkemät pyöriäiset.




Seuraavana päivänä Altassa suunnattiin katsomaan maailmanperintökohde kalliouurroksia. Niitä on naputettu Jäämeren rantakallioihin. Kuvista vanhimmat ovat jopa 6000-7000 vuotta vanhoja ja osittain aiheet ovat yhteneviä suomalaisten kalliomaalausten kanssa. Uurroksia on löydetty myös Karjalasta mutta ei yhtään Suomesta.
Suuri osa kuvista oli maalaamattoamia ja ne erottuivat hieman hankalasti kallioiden pinnasta.

Osa kuvista oli vahvistettu maalilla 70-luvulla. Tässä erilaisia hirviä.

Tyyppi saaliineen?
Oma lempikuvani. Venettä isompi kala ja karhu meinaa vielä viedä kalan ennen veneeseen nostoa. Maailman vanhin kalajuttu?

Pyöriäisiä

Tunturipeurojen ajamista aitauksiin ja karhun metsästystä?

Yläreunan luolasta tulee karhun jälkiä ja jokaisen jälkijonon päästä löytyi karhu.

Hirvi

Tyypit veneessä. Kädessä olevat esineet ovat arvoitus

Alueella on kivikaudella pyydetty siivettömiä ruokkeja. Tämä tapahtuma tässä kuvassa.

Hirvipäisiä veneitä, joita löytyy myös Suomen kalliomaalauksissa. Erikoiset kaarisauvat ovat arvoitus.

Maalaamaton jättikokoinen karhu

Erilaisia peuroja ja metsästäjä
Näkymää kaiverruksilta Altavuonoon. Tekoaikaan vedenpinta oli korkeammalla, jolloin kuvat sijaitsivat aivan rantaviivan yläpuolella. 
  Upeiden kalliouurrosten jälkeen käytiin katsomassa Altavuonon pohjukkaa, jossa toisen maailmansodan suurin sotalaiva Tirpitz oli asemissa useiden vuosien ajan. Paikalla oli paljon jälkiä mm. pommikuoppia, kun liittoutuneet yrittivät upottaa laivan. Kävimme myös pienessä aihetta käsittelevässä museossa.

Valtavasti savukranaattien hylsyjä vuoren rinteellä. Saksalaiset tekivät näiden avulla savuverhon piilottamaan Tirpitzin liittoutuneiden pommikoneilta.
Lopuksi kävimme vielä virvelöimällä muutamilla paikoilla, missä ranta oli sopivan loivaa kalastukseen ja saatiin yhteensä 7 seitiä. Takaisin ajettiin Kautokeinon ja Hetan kautta kohden Etelä-Suomea.
Tie Altasta Kautokeinoon kulki paikoin joen viertä syvässä kanjonissa.

tiistai 7. elokuuta 2018

Kilpisjärven reissu 2018

Juhannuksena suunnattiin tuttuun tapaan pohjoista kohti. Menomatkalla piipahdettiin Limingan Virkkulan tornissa parin ukkoskuuron välissä ja nähtiin muutamia mustapyrstökuireja. Yö vietettiin Torniossa, jossa oli satanut yöllä lunta. Ennen Yli-Torniota nähtiin langalla komea suopöllö. Näitä ähtiin paluumatkalla Limingan ympäristössä yhteensä 4 kappaletta aidan tolpilla.
Suopöllö
Kolarin tietämillä nähtiin muutama poro, mutta muuten niitä ei juurikaan matkalla näkynyt. Iiton palsasuolla pysähdyttiin perinteiseen tapaan ja yhtä perinteisesti siellä satoi lähes kaatamalla, joten havikset rajoittuivat keltavästäräkkii, sinirintaan ja urpiaisiin. Ainakaan hyönteisistä ei tuntunut olevan haittaa. Perillä jätettiin kamat hotellille ja lähdettiin perinteiden mukaisesti ensin Tsahkaljärvelle, jossa olikin uusittu reitit ja taukopaikka rakenteilla. Rannassa nähtiin mm. kaakkuri ja sinirinta. Paluumatkalla kuulin tiaisen ääntä ja päätin käydä katsastamassa linnut. Eka oli hömötiainen mutta yllätys oli suuri kun sen kaverina hääräsikin lapintiainen. En tiennyt että niitä on näin ylhäällä havumetsävyöhykkeestä.
Lapintiainen

Hyvien yöunien jälkeen sunnuntain ohjelmassa oli Saanan valloitus. Jo menomatkalla huomasin koivikossa riekon! Tämä jäikin reissun ainoaksi riekoksi.

Riekko, näkyy suunnilleen ton vaakaan kasvavan koivun vasemmalla puolella.
Tässä vähän lähempää kuva
Saanan portaat oli poistettu mutta päästiin ylärinteeseen jossa tuuli melko voimakkaasti. Tuulessa piti vetää talvivaatetta päälle. Onneksi se oli menomatkalla myötäinen ja vasta paluumatkalla joudutiin kulkemaan vastatuuleen.
Näkymää Saanalta
Löysimme ekat kiirunat (pariskun ja nämä jäivät reissun ainoiksi) vasta aivan huipun pohjoispuolelta paluumatkalla. Myös kolme pulmust oli huipulla tuttuun tapaaan. Kukkivia kukkia näkyi taaseen aika vähän.
Kiiruna naamioituu

Kiirunakukko
Pulmunen kerää ruokaa

Illalla mentiin uudelleen Tsahkaljärvelle kalastelemaan, mutta jäätiin ilman saalista hyvästä yrityksestä huolimatta. Lupien kanssa oli vähän epäselvyyksiä mutta päätimme lopulta hankkia valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi Käsivarren erämaaluvan.

Iltasella tuuli voimistui aika kovaksi mutta Kilpisjärvessä oli mukava pulahtaa saunan jälkeen.
Kilpisjärvellä oli vaahtopäitä
Kilpisjärvi

Maanantaina kiipesimme Pikku-Mallalle ja kävimme katsomassa Mallanluonnonpuiston pikkulammet. Lintuja oli täälläkin melko vähän näkyvissä. Alun koivikossa oli tuttuun tapaan sinirintoja. Avotunturissa kaarteli piekana ja merikotka. Kapustarinta vihelsi muutaman kerran ja Mallalla sepelrastaskoiras näyttäytyi komeasti.
Järripeippo
Sinirinta
Sepelrastas


Sepelrastas
Uuvanat kansoittivat Pikku-Mallan huippua.


Saana Pikkumallalta nähtynä
Koska emme olleet onnistuneet näkemään kerakurmitsoja päätimme lähteä tiistaina kapuamaa Saanan luontopolkua ja siitä eteenpäin aivan Norjan rajalla sijaitseville Veikkolammeille. Matkalla nähtiin useita kapustarintoja, mutta tuuli oli louhikkoisessa avotunturissa aika kovaa. Perillä lammenrannassa kokkailtiin ruuat samoilla paikoilla, jossa on sijainnut vanha saksalaisten leiri. Järvellä näytti hengailevan tyllipariskunta.
Kapustarinta
Muuttohaukka mahdollisella pesäkalliolla. Tämä nähtiin reissun aikana mutta ei tällä retkellä joten jätetään tarkka sijainti arvoitukseksi
Sotaromua näkyi Veikkolammien rannalla

Poroja Saanan luontopolulla

Tylli
Paluumatkalla haravoitiin maastoa vähän laajemmalla haravalla mutta lopulta reissun ainut keräkurmitsa löytyi melkein polulta.
Keräkurmitsa
Nyt olimme nähneet Kilpisjärven peruslajit. Koska myyräkannat tuntuivat olevan nollassa ei tunturikihu tuntunut helpolta, mutta päätimme kuitenkin tehdä keskiviikon retken tunturikihua ja lapinsirkkua silmälläpitäen Marjajärvien suuntaan. Seurasimme Tsahkaljärveen laskevaa jokea Ailakkavaaran takaiseen maastoon, mutta siellä tuntui olevan todellinen lintutyhjiö. Sentään yksi piekana nähtiin. Tunturikoivukossa oli aavistuksen enemmän elämää Tsahkaljärven lähellä.
Kivitasku
Leppälintu
Liro

Sateenkaarenpää on Saanalla

Urpiainen
 Seuraavana päivänä Suomen Lappi sai jäädä taakse ja suunta oli kohden Norjaa ja Altavuonoa, mutta siitä seuraavassa postauksessa.