tiistai 19. toukokuuta 2015

Utö päivä 4. ja paluu

Sunnuntaina aamu oli melko tyyni mutta lännessä näkyi sadepilviä.
Pensaskerttu pyöri aamulla pihapensaassa

Käytiin aamupalalla ja lampsittiin Eteläkärkeen. Flunssa ja eilisen pitkät kävelyt tuntuivat ja täytyi hetkeksi istahtaa huilaamaan. Pari muuta lintumiestä sapui paikalla. Mereltä oli kuulemma tullut pöllö eteläkärkeen ja majakalta puhelimella annettujen ohjeiden avulla miehet tulivat oikean kohtaan ja komea sarvipöllö nousi lentoo ja meni aivan edestäni.
Sarvipöllö
Pöllö lensi vähän aikaa pensaasta toiseen tiirojen mekastaessa.
Haahkanmuna

Haahkat sisäsaaressa
Sitten olikin aika laittaa kamat kasaan ja suunnata kotimatkalle. Paluumatka meni pitkälti sisätiloissa flunsaa prannellessa. Kaiken kaikki mahtava reissu ja lintuja näkyi kivasti ja ne olivat hyvin kuvattavissa. Kuulemma nyt lintuja oli vieläpä normaalia vähemmän. Talvivaatteet tulivat tarpeeseen sillä tuulen vire oli oikeastaan alituinen ja paikallaan pysyessä viileys hiipi nopeasti. Majoitus oli todella hyvä mahdollisti keskittymisen olennaiseen. Rivitaloasunnon varustuksen taso myös yllätti meidät. Aika monta kilometriä tuli lampsiattua vaikka saari on vain noin 1,5 km kanttiinsa.

Hotelli alueesta huomaa, että se on aiemmin ollut puolustusvoimien käytössä
Merikotka paluumatkalla. Näitä näkyi pitkin matkaa.

Utö päivä 3.

Lauantainakin aloitettiin aamu staijauksella majakalla ennen aamupalaa. Pari merikihua ohitti paikan komeasti ja näin viimein riskilän erään luodon edustalla lennossa. Eräällä kauempana olevalla luodolla oli päivittäin komea hyljemassa, mutta vasta nyt niitä pääsi kuvaamaan, kun aallokko ja lämpöväreily ei haitannut.

Huilailin vielä flunssan takia aamupalan jälkeen tovin, mutta sitten retkeiltiinkin oikeastaan koko päivä kauniissa auringonpaisteessa ja lähes tyynessä kelissä. Aamupalan aikana saaren oli ohittanut punajalkahaukka. Tehtiin pari retkeä Eteläkärjen kallioille, joistä ensimmäisellä nähtiin potentiaalinen luotokirvinen laululennossa. Toisella retkellä saatiin jo luotokirvinen varmistettua. Lisäksi nähtiin yksi sekaparvi, jossa oli 7 punakuiria ja 2 pikkukuovia ja se tipahti eräälle pikkuluodolle. Illalla vahvistuksia saapui saareen ja tehtiin iltakävely ennen auringon laskua. Lintujen määrä tosin tuntui jo selvästi vähentyneen, kun tuuli oli tyyntynyt ja kääntynyt länteen.
Hyljeluoto
Hylkeet näkyvät vaaleina merimerkin jurella
Utö Itäniityltä katsottuna
Eteläkärki oli linnoitettu, kuin Iwo Jima
Hernekerttuja oli lähes joka pensaassa
Näkymää Itään
Hailakka keltavästäräkki Itärannalla
Käenpiika
Huomasin ylemmän käenpiian vasta kuvasta
Eteläkärjessä oli runsaasti tiirojen pesiä, joten polulta poikkeaminen oli kiellettyä.

Drakenin haaksirikon muistomerkki

Mustapäätasku näkyi jälleen Itäniityllä

Pajulinnut viihtyivät saaren harvoilla männyillä.

Punajalkaviklo
Sinirinta
Tyllejä pesi monin paikoin

Tylli
A staijaa Eteläkärjessä
Illalla E ja T saapuivat Eivorilla ja tehtiin vielä iltakävely, jossa kierrettiin saari Eteläkärkeä lukuun ottamatta.

Iltahämärissä löydettiin lähisaaren kalliolta komea huuhkaja jota ihailtiin pihaltamme
Huuhkaja on pesinyt naapurisaaressa kuulemma jo useamman vuoden ja esim hävittänyt Utön jäniskannan

Utö päivä 2.

Aamulla kello pärähti soimaan klo 5:00. Ajateltiin retkeillä aamulla tiukemmin, kun iltapäiväksi oli luvassa sadetta. Unenpöpperössä kuvailin ikkunasta hernekerttua, joka oli jotenkin outo. Kuvat olivat hämäriä ja mietittiin voisiko niissä olla tarunhohtoinen kirjokerttu, mutta päädyttiin "ehkä outoon hernekerttuun"
Kerttu piipahti aamulla pihapensaassa
Lähdimme pikkuhiljaa ulos ja lampsittiin majakalle staijaamaan. Aamu oli komea.
Aurinko nousee
Kylä aamuvalossa

Haahka aamuvaloissa kämpän läheisessä lahdessa


Kikittävän käenpiian silhuetti

Muutolta saapunut mustapääkerttu naaras oli pahasti väsähtänyt.
Majakan juurella oli sopivasti tuulensuojassa
Näkymä kylän ylitse
Näkymä etelään
Muutto oli huonosta tuulen suunnasta johtuen nollassa, mutta lahden pohjukassa oli mustakurkku-uikkuja, muutama ruokkiletka lensi merellä. Lähikontakti saatiin mereltä komeassa myötävalossa saapuneesta nuolihaukasta. Pensaskerttu lauloi itsensä taustalla vuodariksi.
Nuolihaukka
Majakalta jatkettiin Itäniitylle ja siellä nähtiin vilaukselta reissun eka sinirinta. Käytiin aamupalla ja sen jälkeen alkoi vähän sadella ja tuuli yltyi melko kovaksi päivän mittaa. Käytiin Eteläkarjessä ja eksyiltiin saaren jäteasemalle.
Ristisorsia Itärannalla.

Saatiin vinkki, että kirjokerttu oli nähty hotellilla. Suunnattiin sinne, mutta kerttua ei näkynyt monista etsijöistä huolimatta. Mentiin sadetta pakoon ja huomattiin, että sisäpihallamme oli ruokintapaikka, jossa oli vuoden eka punavarpunen.
Peippo, Viherpeippo ja punavarpunen ruokinnalla. Myös vihervarpuset ja västäräkki hyödynsivät ruokintapaikan antimia.
Sadekuuron aikana tutkailtiin uudelleen aamuista kerttukuvaa ja tultiin siihen tulokseen, että kyllä siinä taitaa kuitenkin olla kirjokerttu! Iltapäivällä sää parani ja käytiin jälleen Itärannalla ja Itäniityllä. Sateen jäljiltä matkalla oli paljon lintuja näkyvissä. Heti hotellin pihassa kirjokerttu oli taas löytynyt hiekkakentältä ja ihmeteltiin sitä aluksi.
Kirjokerttu ruokailemassa
Haahkammam oli hautomassa kiven kolossa hotellin kiviaidassa.
Karikukko Itärannalla
Kirjosiepot piti tarkistaa sepelsieppojen toivossa.
Kivitasku
Leppälintu pihan valotolpassa
Pikkulepinkäisiä oli noin 4 saaressa
Aina sympaattinen pikkusieppo hotellin pihalla.
Itärannan rakkolevävallit olivat houkutelleet useampia sinirintoja ruokailulle ja välillä ne vilahtivat avoimesti näkyville.
Sinirinta
 Illalla tuuli oli todella kovaa ja sateli, joten jätin iltaretken välistä, kun koko reissun vaivannut flunssakin äityi pahemmaksi ja vei voimia.



Utö, päivä 1. saapuminen

Pidennetty helatorstaiviikonloppu ja suuntana legendaarinen Utön lintuparatiisi. Keskiiviikko iltana kävimme preretkellä Viikissä, jossa kovasta sateesta huolimatta havaittiin mm. luhtahuitti, luhtakana, sitruunavästäräkki, rytikerttunen ja nuolihaukka. Ajelimme torstaina A:n kanssa Nauvoon ja hyppäsimme kahden aikaan Eivorin kyytiin neljän tunnin merimatkalle kohti Utötä. Auton ikkunasta nähtiin Nauvossa hirvi ja kettu ja ensimmäinen merikihu kierteli Eivorin yllä jo ennen liikkeelle lähtöä. Matka taittui leppoisasti aurinkoisessa kelissä kohtalaisessa luoteistuulessa. Saaristomerelle tyypilliset (ja intistä tutut) korkeat kallioluodot vilisivät ohi ja pysähdyksiä tehtiin mm. Aspössä, Nötössä ja Jurmossa. Staijattiin laivan kannella koko matka. Myös muuta lintuporukkaa oli kohtalaisesti, mutta monet siirtyivät jo tunnin staijauksen jälkeen voimajuomien pariin.
Haahkoja näkyi joka puolella. Niitä tuntui olevan paljon enemmän kuin Itäisellä-Suomenlahdella.

Kalasääski kurkistaa pesästään. Vihdoin tästä lajista tuli vuodari.

Kalatiira kalasteli Jurmon pysähdyksen aikana.

Merikihu jahtasi kalalokkia. Taustalla Jurmon nummet. Merikihuja näkyi mukavasti pitkin reissua.

Merikihu ja kalalokit
Pääasiassa maisema näytti tältä. Karuja kalliosaaria.
 Onnistuin nuijaamaan laivan ohi lentäneen riskilän, mutta Utön läheisyydessä onnistuin näkemään kaksi ohi lentänyttä ruokkia.
Saapuminen Utöseen.

 Utössä lintuja tuntui olevan todella paljon, joka puussa ja pensaassa. Majoituttiin nopeasti upeaan rivitalo asuntoon käenpiikojen kikittäessä. Ikkunasta nähtiin mm leppälintu, pensastasku ja kivitasku. Sitten olikin aika suunnata vielä iltaretkelle.

Kuljimme kylän läpi Itäniitylle. Matkalla saimme nopean läpileikkauksen saaresta ja vuodariksi löytyi mm. pikkulepinkäinen.
Näkymä ikkunasta. Pensaissa hääräili käytännössä koko ajan pikkulintuja

Pensastaskuja oli todella paljon. Muita "joka paikan" lintuja olivat kivitaskut, leppälinnut, hernekertut, pajulinnut ja käenpiiat
Rannikkotykki
Saaren eteläosaa
Itäniitty
Kivikkoa
 Itäniityllä oli muutakin lintuporukkaa ja nähtiin mm. pikkukuovi, mustaleppälintu, pikkulepinkäinen ja lopulta myös mustapäätasku, josta sain jo toiseen kertaan eliksen. Vuonna 2011 näimme msutapäätaskun itäisen alalajin edustajan Lappeenrannassa, mutta se määritellään nykyisen taksonomian mukaan sepeltaskuksi. Tämä läntinen mustapäätasku on edelleen mustapäätasku ja nykyisin näitä siis pidetään omina lajeinaan.
Mustapäätasku niityllä

 Niityltä kuljettiin Itärannalle, jossa on saaren paras kahlaajaliete. Paikalla mm. tylli, liro, punajalkaviklo, kaksi suosirriä, suokukko, keltavästäräkkejä.
Liro
Punajalkaviklo
Suosirri
Myös ristisorsa kävi kääntymässä lietteiden edustalla
 Kuljettiin takaisin majakan kautta ja illalla katsottiin Suomen peliä. Tosin enemmän aikaa taisi mennä ikkunasta ulos katseluun.
Iltatoimia