lauantai 1. marraskuuta 2014

Kuurnia

Tiira -lintuhavaintojärjestelmä oli näyttänyt viime viikkoina lupaavia taviokuurna määriä länsirannikolla ja eilen niistä oli tullut ilmoituksia jo etelärannikoltakin. Päätin tehdä aamuretken Elfvikin ympäristöön, missä kuurnat viihtyivät hyvin viime vaelluksellaan. Ehdin tallustella parkkipaikalta tutuille kuurnapihlajille kun jo ensimmäinen heleä kuurnan vihellys kuului. Neljä kuurnaa ruokaili korkealla pihlajissa mustarastaiden kanssa. Toissa vuoden vaelluksella nämä samat metsän suojissa sijaitsevat pihlajat olivat kuurnien suosikkeja.
Taviokuurnia
Samoissa pihlajissa ruokaili myös mustarastaita, taustalla rätisi peukaloinen ja yksinäinen kulorastaskin kierteli. Aamu oli kirkas ja lintuja tuntui olevan hyvin liikeellä mm. tiklejä, urpiaisia, käpylintuja, hemppo, vihervarpusia, pyrstötiaisia, tiaisia yms.
Marjoja riittää vielä reilusti. Saa nähdä riittääkö ensi vuoden puolelle.
Taviokuurna
Taviokuurna
Taviokuurna

Mustarastaita oli paljon pihlajissa. Yksi punakylkirastaskin pyöri vielä mustarastaiden kanssa. Räkättirastaita oli jokunen.
Punatulkkujen ääntä kuului lähes taukoamatta.
Sinitiainen hyönteisjahdissa pihlajassa
 Kertaalleen kanahaukka liisi äänettömästi metsän yli ja hiljensi lintumaailman hetkeksi.

Kanahaukka
 Pitkosten suunnalla ei mitään erikoista näkynyt, mutta kun palailin sieltä kiinnitti huomion mustarastaan puolivillainen varoittelu. Lähempänä talitiainen varoitteli samassa puussa, joten päätin kiikaroida tilannetta vähän tarkemmin. Mukava yllätys oli kun koivussa istui aina yhtä tuima varpuspöllö.

Varpuspöllö

 Pöllö lehahti lähimetsään ja jäin kuvailemaan toista kuurnaparvea, joka oli niityn pihlajissa vähän avoimemmin näkyvissä. Kohta tiaisten hätäily alkoi uudelleen ja löysin varpuspöllön toistamiseen, mutta taas se katosi nopeasti ryteikköön. Pöllön seuraamisessa oli kuitenkin se onni, että satuin löytämään uuden pesäkolon, joka jäljistä päätellen on käytössä. Nopealla analyysilla paikka vaikutti ketun pesältä, mutta lumien myötä jäljet paljastavat lajin varmuudella.

Pesäkäytävän suuaukko
Pesäkolojen löytämisen kanssa on ollut viimeaikoina onnea, kun kaksi viikkoa sitten eräästä upeasta haapalehdosta löytyi usean suuaukon mäyrän pesäpaikka. Viime sunnuntaina iltahämärissä emme kuitenkaan onnistuneet mäyriä näkemään.

Koska huomiseksi oli luvattu sadetta, päätin käydä iltapäivällä vielä Sipoonkorven Byabackenilla, jossa näkyi mm. palokärki ja harmaapäätikka jo toistamiseen tänä syksynä.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Hankoon, Helsinkiä pakoon Suomen Hankoon tjsp

Vuoden 2014 kesähitti päässä soiden vietettiin tänään onnistunut "tiaisretki" Hankoon. Olimme noin klo 9 perillä ns pohjoisportilla, josta talsittiin hiljalleen niemen kärkeen noin 3 km. Niemessä ihmeteltiin hiljaista lintumuuttoa. Lintuaseman rengastajat kuitenkin kirjaimellisesti kantoivat lintuja näytille, joten kerrankin syntyi myös lähikuvia. Paluumatkalla spottasin tyynestä merestä harmaahylkeen ja illan jo hieman hämärtyessä tsekattiin Raaseporin Lappträsketin hanhet.

Menomatkalla satoi välillä aika kovastikin, mutta Hangossa sää selkeni ja lämpeni. Merellä tosin koko päivän ajan oli enemmän tai vähemmän sumua ja utua. Heti alkumatkasta huomasin telkkäporukan mukana hengailleen sepelhanhen, josta saatiin hanhirikkaan reissun ensimmäinen hanhilaji. Kärkeen kävellessä nähtiin myös lokakuulle kova harmaasieppo, pähkinänakkeli, pähkinähakki, peukaloinen, rautiainen yms.
Ihmeteltiin puulaatikon tasapainoilukykyä.
Matkanvarrella ohitettiin vanha parakki/työsiirtola-alue.
60-luvulla hylätyt parakit olivat melko heikossa hapessa.

 Kärjessä katseltiin tyyntä merta ja todettiin, että muutto oli nollassa. Silti päivän aikana muuttavina nähtiin mm muutama alli, 3 kaakkuria, sinisuohaukka, 14 hiirihaukkaa, 5 varpushaukka, runsaasti tiaisia, puukiipijöitä ja pyrstötiaisia, kangaskiuru yms.
Maisemaa etelään. Auringossa tarkeni ilman takkia.
Kahdeksan hiirihaukan "tolppa" meni kivasti ohi.
Naarassinisuohaukka. Tämä kuvattiin illemmalla Raaseporissa. Hangossa vastaava meni vähän kauempaa.
Varpushaukat menivät ihan läheltä.
Melkein koko kärjessäoloajan muuttohaukka nökötti linjataulun päällä. Kertaalleen se koppasi jostain ruokaa ja söi sitä toisella linjataululla.
Myös yksi nuori merikotka nähtiin.
Hangon lintuasemalla oli paljon rengastajia, joten he kävivät välillä tuomassa meillekin lintuja näytille. Pääasiassa kuvaaminen tapahtui seuraavasti:
Pyrstötiaispotretti
Pyrstötiainen, huomaa keltainen silmäluomi!
Puukiipijä
Kuusitiaiset
Lokakuulle kova lehtokerttu
Sympaattisia hippiäisiä oli rantapuissa runsaasti.

Töyhtötiaisiakin oli tänään mukavasti liikkeellä, vaikka se olikin harvalukuisin tiainen. Näiden rengastus Hangossa ei ole kuulemma ihan jokapäiväistä.
Varpushaukkakin otti poseeraamisen lunkisti.
The look
Yllättäen lehtokerttu osoittautui porukan äkäpussiksi, eikä sietänyt ko. toimintaa alkuunkaan.
Tämä oli vissiin joku Hangon rari-sudenkorento. Piti kuvata, jos näitäkin alakaa joskus opettelemaan.
Paluumatkalla löydettiin lahden pohjukasta pikkujoutsen ja samalla saatiin katsella löytämääni harmaahyljettä, joka sukelteli erään pikkuluodon ympärillä. Muuttohaukasta ja pikkujoutsenesta tuli vuodari ja harmaahylkeesti "perinteinen" nisäkäsässä.

Paluumatkalla pysähdyttiin Raaseporissa, missä suurin osa keksittyi kahvin juontiin huoltoasemalla. Muutamat meistä lampsivat vielä Lappträsketin lintutorniin, jonka edustalla oli mukavasti kanadan-, valkoposki ja merihanhia, sekä pari uiveloa, tukkasotkia yms. Melkein heti torniin päästyämme löydettiin merihanhiporukasta tiibetinhanhi, joka luokitellaan tarhakarkulaiseksi, vaikka on pesinytkin Suomessa. Minulle siis "epävirallinen" elis komeasta hanhesta.

Tiibetinhanhi lienee korkeimmalla lentävä muuttolintu, koska niiden on raportoitu lentävän Himalajan yli.
Tämä tiibettiläinen lähti yksin painelemaan kohti länttä hämärtyvässä illassa.




lauantai 23. elokuuta 2014

Vesipääsky

Eilen vietin töiden jälkeen koko illan Laajalahdella. Sateen uhka roikkui ilmassa ja meri oli korkealla, joten lietteet olivat piilossa. Linnut olivat hyvin pakkautuneet pienelle alueella.
Lintumassoja niityn reunassa
 Paikalla oli mm. suokukkoja, liroja, metsävikloja, taivaanvuohia, 3 kuovisirriä, 2 suosirriä, nuori mustaviklo, kaksi valkovikloa, sorsia, kaksi ruskosuohaukkaa, tuulihaukka ja luhtakana.

Välillä pilvet roikkuivat matalalla ja sateen uhka oli ilmeinen.

Illan mittaa aurinkokin pilkisti.

 Kauempana lahdella kalastelevien harmaahaikaroiden edessä näkyi liikettä. Kaukoputkella erottui, että jokin valtava kala uiskenteli selkä pinnalla matalassa vedessä. Niitä oli jopa useampi.
Kokovertaus harmaahaikaraan ja taviin. Kalat lienevät suuria karppeja mm selkäevän ja suomujen muodon perusteella,
 Harmaahaikara oli ihmeissään jättisaaliin edessä ja lopulta karppi ajoi haikaran pakosalle.Yksi vuodarikin reissuun mahtui kun jostain tupsahti tornin eteen vesipääsky kadoten muutaman minuutin päästä yhtä tehokkaasti kuin oli ilmestynytkin.
Töyhtöhyypät näyttävät jättiläisiltä vesipääskyn rinnalla
Auringonlaskiessa talsin pitkoksia pitkin Elfvikin puolelle. Valkkarit valmistautuivat yöpuulle.
Elfvikin puolella pidin lepakkodetektorin päällä, mikä pimeän tultua naksuttikin tasaisella syötöllä pohjanlepakoita ja tutussa viiksisiippapaikassa oli jälleen viiksisiippoja. Taskulampun valossa katselin kettua ja tähdenlennonkin näin. Lehopöllö vilahti ja piti ke-vit ääntään kesäisen pesäpaikan lähellä. Mukavan luontoillan kruunasi vielä muutaman metrin päässä rantaniityllä saalistellut kehrääjä.

Tänään aamupäivällä olin Nuuksion Kattilajärvellä ja Nahkiaispolulla. Saldona pannullinen herkkutatteja ja muutama kanttarelli.

Sieniä alkoi näkyi. Tässä ehkä mustesieniä?
 Kattilajärvellä näkyi kaksi hiirihaukkaa, joista toinen huuteli aktiivisesti. Myös kalasääski, kanahaukka, närhi, palokärki, käpytikka, puukiipijä ja kulorastas näkyivät. Nahkiaispolulla oli muutama punarinta ja peukaloispoikue ja pieniä käpylintuparvia. Lintuliikehdintää alkoi jo olla ja esim metsäkirviset sirahtelivat taivalla jatkuvasti.
Nahkiaispolkua

Vanhaa metsää

Puro











perjantai 15. elokuuta 2014

Superkuu ja Lappeenranta

Sunnuntaina kävin ottamassa muutaman kuvan superkuusta. Etsiskelin hetken myös lepakoita, mutta niitä ei näkynyt. Rusakko kuitenkin nassutti ruohoa mäellä.
 Työpäivän jälkeen Lappeenrannassa käväistiin Konnunsuolla, missä oli aika hiljaista. Pääskyjä ja sepelkyyhkyjä oli tosin paljon liikkeellä. Jossain kohtaa katsottiin pientä kurkiporukkaa, kun samaan kaukoputken kuvaan liukui petolintu, joka osoittautui haarahaukaksi!
Haarahaukka

Haarahaukka
 Vapon altailla oli pikkutylli ja 4 tyllin parvi laskeutui hetkeksi. Tosin altaat olivat lähes rutikuivat. Niittykirvisillä ja keltavästäräkeillä oli jotain pientä parveilua. Pikkulepinkäis poikue pyöri kouvukujalla. Juuri ennen kun päästiin autolle, jokin pieni peltokana juoksi kyyryssä polunreunalta kadoten heinikkoon (ruisrääkkä tai viiriäinen?).
Askolan altailta sain reissun toisen vuodarin kun juhlapukua pois vaihtanut vanha kuovisirri liittyi kolmen suokukon joukkoon. Lisäksi paikalla valkoviklo, kaksi suosirriä, rantasipi, 2 hemppoa, kivitaskuja ja pensastasku.

Myös nuolihaukka käväisi altailla juomassa.

Paluumatka Lapista

Kesäkiireiden takia pallaksen reissun paluumatkasta en ehtinyt laittaa kuvia,
Lähtöaamuna tunturissa oli taas sumuista, mutta alempana huomattavasti kirkkaampaa. Poroja oli nyt tiellä todella paljon ja vauhtia piti hidastaa tuon tuosta.

muonion keskustassa tehtiin pikkupysähdys ja siinä sivussa tuli esittyä virtacvästäräkkiä muutamilta pikkukoskilta tuloksetta.
Perusnäkymää paluumatkalta. Porotokka on tukkinut tien.
Tornionjoen kuohuja ihasteltiin muutamalta levähdyspaikalta.
Yövyttiin Oulun Nallikarin kesähotellissa. Illa kahlailtiin uimarannalla.
Alueella muutama peloton merihanhi.
Paluumatkan toinen päivä aloitettiin Lumijoen Sannanlahden tornilta. Tornin edustan matala lahti oli melko täynnä vikloja ja suokukkoja.
Myös useampi mustapyrstökuiri viihtyi paikalla.
Suopöllö saalisteli pellolla Lumijoella. Yritettiin löytää Siikajoen Tauvon lintupaikkoja, mutta opasteita ei ollut lainkaan ja melkon pitkän pyörimisen jälkeen meinasi hermo mennä ja päätettiin ajaa kahville suoraan seuraavaan kuntaan. (Niihin opasteisiin kannattaisi panostaa, jos haluaa, että joku ulkopuolinenkin käytisi kunnan palveluita)

Kalajoen hiekoilla pysähdyttiin evästauolle ja ajettiin sieltä Kokkolan Ohtakariin, jossa oli jotkin kesämarkkinat. Kaunis paikka, jossa ulkomerellinentunnelma, vaikka autolla pääsee perille asti.
Pääasiallinen syy ohtakariin menoon oli nähdä kuvan jatulintarha, jolla on muinaisina aikoina ollut ilmeisesti kalaonnea edistäviä vaikutuksia. Valitettavasti perimätieto ei kerro mitä paikalla tarkalleenottaen pitäisi tehdä, jotta kalaonni paranisi.
Pooki Ohtakarin luontopolulla. Ohtakarista lähdettyämme nähtiin pellolla reissun ainut hirvi.

Oravaisissa käytiin oravaisten taitelun taistelupaikalla. Kuvan mäeltä Adlercreutz oli tarkkaillut sodan etenmistä ja vanhentunut ruotsi-suomen tykistö oli yrittänyt estää veneläisten etenemisen. Taistelu oli Suomen sodan rajuin ja lopulta ruotsi-suomen joukot joutuivat vetäytymään kohden Ruotsin rajaa.








mutta tässä vähän niitäkin.