Pöllöilyä

14.3. Lappeenrannan työmatkan yhteydessä käytiin A:n kanssa illalla pienimuotoisella pöllöretkellä. Reissu alkoi täydellisesti kun löysimme Lappeenrannan city-huuhkajan hyvin pohjustetulta paikalta. Komea lintu istui tolpassa ja lensi auton editse iltahämärässä. Emme jääneet pitemmäksi aikaa häiritsemään sitä vaan jatkoimme matkaa Haapajärven erämaita kohden. Muutama pysähdys tuotti Haapajärvellä meno ja paluumatkalla äänessä olleen lehtopöllön ja yhden huuhkajan. Huuhajan kumea HUU -kuului hyvin havaintopaikalle, mutta lehtopöllön kuuntelua häiritsi tuuli. 

16.3. Aamukävely aurinkoisessa pakkassäässä Laajalahdella tuotti keväisenä yllätyksenä neljä täyttä kurkkua laulanutta peippoa, koiras pikkutikan ja kevään kaksi ensimmäistä uuttukyyhkyä vakioreviiriltään. Myös lokkeja on ilmestynyt aiempaa enemmän.

16.3. Iltana osallistuin Tringan pöllöretkelle Askolan ja Myrskylän suunnalle. Retki aloitettiin lähes täyden bussin voimin klo 17:00 ja kotona olin takaisin klo 3:00. Pukkilan paikkeilla nähtiin hämärtyvässä illassa koivunlatvassa teerikukko. Pian tämän jälkeen joku näki pyyn tien vieressä risukossa. Bussi seis ja lintuja näkyi kaikenkaikkiaan noin 20. Ne pinkoivat kuitenkin kovaa vauhtia metsän suojiin pellon reunasta. 20 pyyn parvi alkoi askarruttamaan usempiakin ja tarkempi määritys kiikareilla paljastikin linnut peltopyiksi! Tiira-havaintojen mukaan kyseessä lienee Suomen tämän talven suurin parvi.

Peltopyiden jälkiä metsän reunassa

Bussin jatkaessa matkaa peltopyyt nähtiin vielä metsäisessä rinteessä, josta ne pinkoivat jälleen syvemmälle metsään.

Surkea kuva pokkarikameralla bussin ikkunasta. Pienellä mielikuvituksella kuvassa voi nähdä peltopyitä

Peltopyiden jälkeen tultiin ensimmäiselle kuuntelupaikalle, josta yritrettiin varpuspöllöä.

Varpuspöllön reviiri

Pöllöä ei kuulunut vaikka kuunneltiin ja käveltiin potentiaalista metsätietä eteenpäin.

Varpuspöllön saalistusmaastoa?

Tie johti pellonreunaan jossa tehtiin viimeinen kuuntelu. Yllättäen metsän siimeksestä kuului polkupyöränpumppumaista ääntä ja läheiseen haapaan lennähti kuin lennähtikin varpuspöllö! Pöllö lensi porukan yli ja jäi viheltelemään läheiseen kuusisaarekkeeseen.

Naarasvarpuspöllö jäi kuusen latvaan.

Pian pöllö lensi takaisin aukean yli metsään ja samaan aikaan myös koiras varpuspöllö aloitti viheltelyn! Jatkoimme tästä matkaa helmipöllöpaikkaan. Bussista tultua taivaanrannassa näkyi kivasti komeetta jota ihailtiin kiikareilla. Helmaria ei kuulunut, mutta yllättäen huuhkaja aloitti huhuilun jossakin peltojen takana. Seuraava lehtöpöllöpysähdys ei tuottanut tulosta Pukkilan kirkolla, mutta seuravaalla pysähdyksellä osa porukasta kuuli helmipöllön. Se oli valitettavasti äänessä vain hetken osan porukasta ollessa vielä bussissa. Seuraavalla pysähdyksellä kuului lehtopöllö muutamaan kertaan ja se nähtiin lentävän ylitsemme kapealla metsätiellä. Lintu oli vilahtanut taivasta vasten, mutta itse en sitä valitettavasti ehtinyt näkemään. Loppuilta yritettiin viirupöllöä Porvoon ja Sipoon maastoissa, mutta pöllöjä ei enää kuultu. Pakkasta oli yöllä melkein 20 astetta mutta tähtikirkas ja tyyni yö oli aivan mahtava. Kolme tähdenlentoakin näkyi taivasta katsellessa. Hiukean pöllöviikon saldona: nähty lapinpöllö, nähty ja kaksi kuultua huuhkaja, nähty ja kuultu varpuspöllö, kaksi kuultua lehtopöllöä!