Mäntysirkku kandidaatti

Lauantaina Haminassa katselin puolilla valoilla tyhjää linturuokintaan. Jostain tupsahti muutama keltasirkku kuusiaitaan, mutta linnut pakenivat jotain häiriötä uskaltautumatta ruokinnalle. Näin joukossa yhden hyvin vaalean linnun sekunnin murto-osan ja ajattelin, että ehkä joukossa oli naaras peippo. Vähän ajan kuluttua parvi laskeutui kunnolla ruokinnalle ja viimeisten joukossa ruokinnalle tipahti myös selvästi vaalemapi lintu. Lintu näkyi hyvin helposti jo paljaalla silmällä noin 50 keltasirkun joukosta. Sitten parvi oli taas poissa. Ajattelin, että se oli varmaan vaalea keltasirkku. Parvi tuli onneksi uudetsaan paikalle ja sain räpsäistyä linnusta muutaman kuvan. Sitten naapuri aloitti vaatteiden tuuletuksen ulkona ja parvi oli tiessään. Katsoin kuvia kameralta ja lintu oli tosiaan kuin keltasirkku ilman yhtään häivähdystä keltaisesta. Tässä vaiheessa syke alkoi nousta ja mäntysirkun mahdollisuus kiilteli mielessä. Onneksi parvi uskaltautui lopulta uudelleen ruokinnalle ja sain vähän parempia kuvia ko. linnusta ennen kuin linnut poistuivat päivän hämärtyessä. Sunnuntaina ko. parvea ei enää näkynyt. Laitoin kuvat Kymenlaakson lintutieteelliselle yhdistykselle, mutta en ole vielä saanut vastausta. Täytynee täyttää rariteettikomitean lomake ja katsoa heidän lausuntonsa asiasta.

Keltaista väriä ei ole ollenkaan ja rinna juovissa on häivähdys punertavaa, mitkä ovat mäntysirkun tuntomerkkejä.

Ero keltasirkkuihin on melkoinen. Mäntysirkku pesii Uralin itäpuolella ja on vanhalta nimeltään taigasirkku.

Koiras mäntysirkku olisi helpomi tunnistaa, mutta naarasmäntysirkku muistuttaa hyvin paljon lähisukulaistaan keltasirkkua.

Mäntysirkku on kohtalaisen kova harvinaisuus ja niitä on nähty Suomessa vain alle 20 yksilöä.