Sunnuntaina Lappeenrannassa vietettyjen kesäjuhlien ja kummipojan kanssa legoleikkien jälkeen ajeltiin Ristiinaan katsomaan Suomen laajinta yhtenäistä kalliomaalauskokonaisuutta Astuvansalmen kalliomaalauksia. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, kun kävin kalliomaalauksia katsomassa, joten vertailupohjaa ei oikein muihin kohteisiin ole. Koska näihin liittyvät tiedot ja tulkinnat ovat itselleni melko hämärän peitossa, niin olen tässä lainaillut faktapuolelta kahta teosta: Kivikäs 2009 "Suomen kalliomaalausten merkit" ja Miettinen & Willamo 2007 "Pyhät kuvat kalliossa". Suomen noin 120 kalliomaalauksesta suurin osa sijaitsee hankalissa paikoissa korkeilla pystysuorilla kallioilla veden äärellä, joten vaikka olen jo neljän vuoden ajan halunnut nähdä kalliomaalauksia onnistui se vasta nyt. Erityisesti Pyhät kuvat kalliossa teoksen lennokas kuvaus ja upeat kuvat herättivät kiinnostuksen. Kalliomaalauksia voidaan pitää Suomen erikoisuutena, koska Norjassa ja Ruotsissa tunnetaan vain noin 40 pienialaista kalliomaalausta. Naapurimaissa hallitsevampana ovat kalliouurrokset, joita taas ei tunneta Suomessa yhtään!
Ristiinasta Astuvansalmelle täytyi ajaa noin 20 km tietä, jossa asfaltti oli paikoin todella huonossa kunnossa. Perillä oli pieni parkkipaikka, jossa oli jo kolme autoa valmiina. Muut vierialijat tulivat polulla vastaan, joten saimme olla perillä ihan rauhassa. Oikean polun löytäminen tuotti aluksi hieman hankalauuksia ja matkan varrella olisi jonkinlainen lisäopastus ollut paikallaa sillä lähes kaikki vatsaantulijat kyselivät, onko perille vielä pitkä matka. Kaiken kaikkiaan kävelyä yhteen suuntaan tuli noin 2,5-3 km. Matka taittui järvenrantoja ja kalliojyrkänteitä kierrellen ja viritteli kulkijaa oikeaan tunnelmaan jylhillä maisemillaan. Loppumatkasta tunnelmaa vähän latisti metsäkoneen pilalle mönkimä metsänkamara.
 |
| Matkalla näkyi upeita pieniä ja kapeita järviä |
 |
| Komeita kallioita oli monin paikoin. |
 |
| Pikkutikka lienee ollut näillä paikkein yleinen myös jääkauden jälkeisellä lämpökaudella, jolloin lehtipuut hallitsivat maisemaa. |
Lopulta laskeuduttiin jyrkästi järvenrantaan, jossa oli myös pieni veneleituri ja Astuvansalmen kallio kohosi majesteettisena lähes vedenrajasta korkeuksiin. Kallio kaartui monin paikoin selvästi ulospäin ja muodosti ikään kuin lipan. Kalliomaalaukset erottuivat heti kallionpinnassa, mutta vasta pienen totuttelun jälkeen koko komeus alkoi hahmottua. Lisäksi tuntui, että maalaukset näkyivät paljon paremmin kun sadepilvet peittivat auringon. Kirkkaina hetkinä niitä oli vaikeampi erottaa.
 |
| Kuvia pääsi katselemaan puisilta telineiltä. |
Kalliomaalaukset on ilmeisesti tehty aikanaan veneestä käsin, koska jääkauden jälkeisenä lämpöaaltona Saimaa ei kunnolla jäätynyt. Nykyisin maalaukset ovat melko korkealla, koska Saimaan pinta on laskenut noin 10 metriä kuvien tekoajasta Vuoksen puhjettua. Tähän perustuu myös kuvien iän ajoitus eli ne ovat noin 4000-6000 vuotta vanhoja eli ne ajoittuvat kivikauden kampakeraamisen kulttuurin metsästäjä/keräilijä aikaan. Vertailun vuoksi esimerkiki hiidenkiukaat ovat noin 3000-4000 vuotta vanhoja, Kheopsin pyramidi on noin 4000 vuotta vanha ja Suomen asutus etelästä alkoi jääkauden jälkeen noin 9000 vuotta sitten.
 |
| Maalausten pääaiheena ovat hirven ja ihmisten kuvat |
 |
| Osa maalauksista on tuhoutunut tai sotkettu jo tekoaikana. Ilmeisesti ne ovat kuitenkin tuhoutuneet kun Saimaan vedenpinta on joskus noussut, sillä tuhoutuneita on eniten alareunassa. |
 |
| Seitsemän pystyviivaa on ensimmäinen maalaus vasemmalta. Vastaavanlainen kuvio on löydetty saman aikakauden Yli-Ii:n vanhalta asuinpaikalta löydetystä meripihkariipuksesta. |
 |
| Tämä kuvio sijaitsee korkeimmalla kalliossa ja on siten ilmeisesti vanhin. Siinä on venemäinen kuvio ja mahdollisesti lintu sen päällä. Tätä kuviota on maalattu useina eri aikakausina, joten siinä voi myös olla useita kuvia päällekkäin |
 |
| Sydänpisteinen ääriviivahirvi. Ei tarkkaan tiedetä, millä kuvat on aikanaan maalattu, mutta todennäköisenä pidetään jonkinlaista punamullan ja veren seosta. Punamulta oli aikansa kauppatavaraa ja värin valmistaminen vaati mm. rautaoksidien polttamista, joten ihan huvin vuoksi kuvia on tuskin tehty. Niillä lieneekin voimakas symbolinen arvo, koska samalta aikakaudelta olevat hirvenpääsauvat yms. ovat hyvin taidokkaasti tehtyjä, mutta kalliomaalauksissa yksinkertaisempi ilmaus on riittänyt. |
 |
| Kalliossa on kaikkiaan 20 hirvenkuvaa, joista kaikki tätä alempaa lukuun ottamatta katsovat vasemmalle. |
 |
| Astuvansalmen kuuluisin ja erikoisin kuva on jousta kädessään pitävä nainen. Kaikkiaan ihmiskuvioita on Astuvansalmessa 17. |
 |
| Sarvipäinen sauvaa pitelevä mies. Miehen yläpuolella oleva pieni kuvio on ilmeisesti Suomen kalliotaiteen ainut tunnettu majavan kuva. Majavan vasemmalla puolella oleva kuva on tulkittu hyvissä olosuhteissa otettujen kuvien pohjalta karhun pennuksi. Suomessa tunnetaan vain muutama karhumaalaus ja kaikki kuvastavat niiden pentuja. Tästä on päätelty, että kuvien avulla mahdollisesti pyydetty korkeammilta voimilta saaliseläimiä tulevaa metsästystä varten. Hirvi on ollut haluttu saalis, mutta karhuun ei ole haluttu törmätä. Lisäksi Astuvansalmen edustalta järven pohjasta on löydetty kivisiä nuolenkärkiä niin kuin joiltakin muiltakin maalauspaikoilta, minkä on ajateltu viittaavaan esimerkiksi kuvien ampumiseen nuolilla ja näin metsästystilanteen esittämiseen. |
 |
| Hirven kuvia. Eräs tutkijoita askarruttanut piirre on, että lähes kaikki kalliomaalaushirvet ovat naaraita tai ainakin sarvettomia. |
 |
| Alareunan kuviot ovat sotkeentuneet |
 |
| Mies, jonka alapuolella vene ja vasemmalla näkyy hirven peräpää. Nämä ovat kolme kalliomaalausten yleisintä merkkiä ja niiden esiintyminellä ryhmässä on ilmeisesti, jokin merkitys. Joissakin paikoissa venekuvia on kuvattu hirven pään päälle ikään kuin sarviksi. |
 |
| Hirven etuota meinaa jäädä jäkälien peittoon. Yleinen piirre on myös se, että hirvet on kuvattu kalliohalkeamien päälle eli halkeama ikään kuin leikkaa ne. |
 |
| Vene ja hirvikuvioita |
 |
| Oikean käden painallus näkyi upeasti kalliokielekkeen otsapinnassa. Kalliomaalausten käsittämättömän hyvään sailyvyyteen vaikuttaa Suomessa piioksidikerros, joka on muodostunut kuvien päälle ikään kuin läpinäkyväksi suojaavaksi kalvoksi. |
Eräs kalliomaalauskallioiden erikoispiirre on se, että hyvin monissa niistä voi erottaa ihmisen kasvot. Myös astuvansalmen kalliossa näkyy selvästi ihmiskasvot. Me emme niitä päässeet näkemään, koska niiden näkemistä varten olisi pitänyt päästä järvelle. Tuon ajan ihmiset kulkivat aikansa hightech keksinnöllä, veneellä, pitkin Suursaimaan sokkeloisia vesistöjä. Suurin osa Suomen tunnetuista kalliomaalauksista sijaitseekin noiden vesireittien varrella ympäristöstä erottuvien kallioiden kyljissä.
Tämän postauksen kuvien värejä on säädelty, jotta kuviot tulevat hieman paremmin esille. Paikka oli todellakin käymisen arvoimen ja jätti kipinän, että näitä pitää nähdä lisää!
Lopuksi vielä kuva Nuuksion yhdestä viidestä varpuspöllön poikasesta, jotka huutelivat perjantai-illan hämärässä ruokaa emoiltaan.
 |
| Maahispöllö |
