Rautiaisbongaus

Tänään iltapäivällä sää näytti ihan ok:lta, joten päätin tehdä pienen piston Vuosaaren täyttömäen maastoihin ihmettelemään, josko useamman päivän paikalla viihtynyt mustakurkkurautiainen olisi paikalla. Kentänreunan parkkipaikan kantokasassa kähmyili jokin lintu, mutta se osoittautui tavalliseksi rautiaiseksi. Lampsin rinteeseen kantokasalle, jossa mustakurkkurautiainen oli viihtynyt, mutta tänään sitä ei kuulemma ollut näkynyt. Heti kun pääsin paikalle näin ojan reunassa pyrähtävän linnun ja hetken kuluttua maahan ojan kupeeseen lennähti kaksi lintua. Ensimmäinen oli pajusirkku, mutta toinen... Siinähän se rautiainen on! Äkkiä huikkasin kahdelle muulle lintumiehelle ja samassa molemmat linnut lennähtivät kantokasaan sen toiselle puolelle. Odottelimme hetken ja lähdimme kiertämään kantokasaa sopivan etäisyyden päästä. Yllättäen etsimämme lintu pomppasi näkyville ja ehdin roiskaista muutaman kuvan juuri onneksi esiin kaivamallani kameralla. Samassa lintu pyrähtikin jo kauemmas ylärinteeseen. Nopea tsekkaus ja kuvat olivat kohtalaisia, mutta pahuksen kurkku ei niissä kunnolla näkynyt. Odottelimme lintua, mutta se ei uudelleen näkyviin tullut. Samalla mm. pikkutikka huuteli ja reilu satapäinen urpiaisparvi hääräili rikkaruohostossa. Kotona latasin kuvat koneelle ja yllätys olikin melkoinen. Yhdessä kuvassa linnun kurkku näkyy, mutta se ei ole musta. Lintu olikin toinen superharvinaisuus taigarautiainen, eikä suinkaan etsimäni mustakurkkurautiainen. Taigarautiaisia on tänä syksynä nähty ennätysmäärä, mutta silti tällainen yllättävä spontaani löyty lämmitti kovasti mieltä. Millä todennäköisyydellä samassa kantokasassa on vuorokauden sisällä sekä mustakurkkurautiainen, että taigarautiainen, kun kummankin kohdalla puhutaan todellisesta suurharvinaisuudesta, joita ennen tätä syksyä oli nähty Suomessa vain noin 10 kertaa???

Tässä kuvassa puhdas kurkku näkyy.

Taigarautiainen!!!! Jepaa!