 |
| Lokakuussa aikaa lähiretkeilylle on ollut työkiireiden takia aivan liian vähän. Ekopinnaksi yhtenä aamuna löytyi kuitenkin isolepinkäinen tyypillisesti maaston korkeimmalta tähystyspaikalta. Sumuisessa, tihkusateisessa ja kylmässä säässä ja ylväänä saalista tähyilevässä isolanttussa on kolkkoa syksyn tuntua. |
 |
| Isolanttu tähystää ja taustalla Laajis sankan sumun vallassa. |
 |
| Isolantusta lähikuva. Synkkä sää ja sade pistivät kamerankin kunnon testiin kirkkaiden kesäpäivien jälkeen. |
 |
| Vielä yksi isolepinkäinen. Kaikkiaan isolepinkäisiä oli 2-3. Luultavasti kolme eri lintua. |
 |
| Muutaman viikon takaisen pakkasyön jälkeen lokakuu näytti myös kirkkaampaa puoltaan. Näkymä Maarin tornista. Yksinäinen mustaviklo ei oikein istunut tähän maisemaan. |
 |
| Vihervarpusia eli spinareita hyörii mukavasti rikkaruohostoissa. |
 |
| Vihervarpusen vihainen mulkaisu kuvaajaan. |
 |
| Viikonloppuna urpiaisilla tuntui olevan kova muutto päällä. Nyt niitä hyöri spinareitten kanssa samoissa rikkaruohoissa. Suurin osa hämmästyttävän vaalean oloisia. Yritin vääntää jostain tundraurpiaista, mutta vääntämättä jäi. Tässä ruokailua pujon? sieminellä. |
 |
| Tälläkään ei juuri tummia raitoja näy. Ruokailutyyli vähän taiturimaisempi. |
 |
| Talven tuloa odotellessa... |
 |
| Tässäkin turbomaisen vaalea lintu, jolla tosin tummia raitoja kyljissä. |
 |
| Paras tuntomerkki olisi tundraurpiaisen valkoinen yläperä. Tällä melkoisen vaalea, mutta siinäkin jotain tummien viirujen aihioita.... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti