sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Retki Hankoon

Eilen osallistuin Tringan retkelle Hankoon. Retkiaikan 7:00-18:00. Retki tehtiin aurinkoisessa säässä ja paikoin ilma tuntui hyvinkin keväiseltä vaikka lounaistuuli puhalteli välillä kovaa ja kaukana merellä myrskysi niin, että pikkuluodot hävisivät kokonaan näkyvistä. Aamu alkoi Suomen eteläisimässä kärjessä Hangon lintuaseman tuntumassa. Urpiaisia ja pyrstötiaisia oli niemen kärjessä runsaasti ja ensimmäinen havaintojakso merelle tuotti tulokseksi kalastelevan harmaahylkeen. Tästä siirryttiin hyvin liukkaita ja märkiä kallioita pitkin aivan eteläkärkeen. Eteläkärjessä nähtiin marraskuulle hyviä lajeja kuten 5 merikotkaa, 10 allia, riskilä ja 5 haahkaa. Osa porukaa näki urpiaisparvessa turpon, mutta minä en tullut tämän asian suhteen taaskaan hullua hurskaammaksi. Nykyisin kärkeen tulo vaatii ilmeisesti luvan, koska sinne täytyy kulkea sata-alueen läpi, mutta ensi keväästä eteenpäin kärkeen pääsee kävelemään noin 3 km polun satama-aulueen aidan ulkopuolella. 
Näkymä eteläkärjessä

Näkymä lintuaseman pihalta
Aamupäivä vietettiin kärjessä ja kävellen rantakallioilla. Tästä matka jatkui Hangon pienlentokonekentälle, jossa nähtiin hiiripöllö, kaksi hiirihaukkaa, varpushaukka ja pari merikotkaa. Osa porukasta näki kaksi piekanaa ja isolantun sillä aikaan kun me kävimme Kobben nimisellä kalliolla tarkastamassa erään merenlahden vesilintutilanteen.
Tiesimme, että alueella oli ollut hiipö ja satuin huomaamaan sen melko lähellä pienessä koivikossa. Lintu kuitenkiin siirtyi vähän kauemmas ja jäi ihmettelemään meitä koivun oksalle. Osa porukasta ei meinannut millään huomata pöllöä. Sen verran hyvin se sulautui koivikon väreihin.

Pöllö ei meistä välittänyt vaan kuulosteli aktiivisesti myyriä. Jokunen taisi saada hiipöstä eliksenkin.
Välillä pöllöllä oli koomisia ilmeitä.
Lopulta hiipö siirtyi pellon toiselle laidalle. Siellä harakka ja käpytikka kiusasivat pöllöä. Pöllöä ketutti ja tämän jälkeen harakka teki varmaan oman lentoennätyksensä pöllön kynsien hipoessa pyrstösulkia.
Sinne se jäi
Kobbenille käveltiin osan porukasta kanssa hiekkateitä pitkin. Merivesi oli korkealla ja tie oli märkä. Lopussa se hävisi kokonaan näkyvistä. Osalla oli saappaat, mutta ei kaikilla kuten allekirjoittaneella. Päätin kuitenkin yrittää kalliolle asti ja ihan hyvinhän kengät vettä pitivät...ainakin jonkin aikaa...
Näkymä Kobbenin kalliolta pohjoiseen. Vesilintuja ei juurikaan ollut ja merimetsot ja pikkukäpylinnut eivät tuntuneet kastuneiden jalkojen väärtiltä. Onneksi huippu oppaamme kuitenkin löysi käsittämättömästi erään pienen kiviluodon rannasta merisirrin. Tuossa vaiheessa kastuneet jalat tuntuivat pieneltä vaivalta. Kuvassa osa porukkaa näkyy ladon vieressä. Tuo "joki" on tosiaan se tie...
Onneksi repussa odotti kuivat sukat ja vanha jalat muovipussiin ja märkiin kenkiin kikka takasi nautinollisen olon loppumatkaksi.
Kobbenilta näkyi ylämaan karjaa, jota oli muutamin paikoin hoitamassa rantoja.
Tämän jälkeen ajettiin svanvik nimiseen paikkaan, mutta joutsenia oli vain viisi. Sentään joitakin lapasotkia. Tästä matka jatkui illan hämärtyessä vielä Raaseporin Lappträsket järvelle, jossa ihastelimme 400 joutsenta, lukuisia kanadanhanhia ja nokikanoja, muutamaa pilkkasiipeä ja aivan uskomattoman upeaa kuuta. Tornissa oltiin niin kauan kuin valoa riitti ja sitten alkoi kotimatka.
Kaksi pilkkasiipeä illan viimeisissä valoissa

Upea kuutamo hiipi metsän takaa järven vastarannalta.
Kuun siltaa ja vesilintuja

Joutsenet suorastaan loistivat kuunvalossa

Valtaosa joutsenista oli kyhmyjoutsenia.
Retken aikana nähtiin kaikkiaan 54 lajia, mikä on aika kova luku marraskuiselle retkelle. Monia helppoja lajeja jäi vielä puuttumaan kun emme niihin keskittyneet. Erityisesti merisirri näkeminen oli taas upea kokemus. Lintu seisoi keskellä raivoavaa merta ja välillä aallot huuhtoivat koko kallion yli, mutta lintu juoksi aina uudestaan merestä paljastuneelle kalliolle etsimään ruokaa. Välillä lintu hävisi kokonaan aaltojen taakse. Atlantin rantojen pesijälle Suomen myrskyt lienevät piece of cake.
Pyrstötiaisia nähtiin jokaisella pysähdyksellä. Eniten Hangon kärjessä. Tämä kaveri tuli kuvattua illan viimeisissä valoissa Karjaalla.
 

1 kommentti:

  1. Peukut muovipusseille märissä kengissä! Kuinka nerokas olento bongari onkaan! Aika pitkäkestoinen bongausreissu, toivottavasti oli hyvät eväät mukana...

    VastaaPoista