Aamu valkeni jälleen pilvisenä ja tuntureille kapuaminen näytti turhalta. Päätimme suunnata taas alemmas metsävyöhykkeelle ja patikoida viitisen kilometrin päässä sijaitsevalle Mäntyrovan autiokämpälle.
Hotellin takana vatikuru on padottu ja saunamökin edessä on pieni lampi. Paikalla on alkukesällä pyörinyt virtavästäräkkejä, joten kävin katsastamassa västäräkit muutamaan kertaan päivässä.
 |
| Sumu oli jopa eilistäkin sakeampaa. |
Paikalla hyöri muutama tavallinen västäräkki ja keltavästäräkki, mutta virtavästäräkit pysyivät piilossa. Puronvarsikasvustokin oli sen verran tiheää, että sitä pitkin ei ollut toivoakaan edetä.
 |
| Keltavästäräkkejä näkyi siellä täällä melko yleisesti |
Mäntyrovalle johtava polku kierteli rinteillä ja ohitti kosteita suokaistaleita ja muutamia metsäpuroja. Pysähdyimme erään suon laitaan lisäämään hyttyskarkoitetta. Pohjantikka varoitteli jossakin lähimetsikössä ja samassa äänekkäästi rupatellen kolme kuukkelia lehahti yksinäiseen suolla kasvavaan luppokuuseen. Linnut olivat hetken näkyvillä, mutta katosivat nopeasti oranssit pyrstöt välähdellen takaisin metsään. Kohtasimme reitillä toisenkin kuukkelien perhekunnan, mutta ne eivät tulleet kuvaus etäisyydelle. Metsä oli sen verran hankalakulkuista, että polkujen ulkopuolella eteneminen ei olisi onnistunut.
 |
| Kuukkelit |
 |
| Vanha käppyrämänty |
 |
| Kivikkoisempaa osuutta. Tässä nähtiin jokin kanalintu, joka rysähti metsikössä. Kanalintujen ulosteita oli runsaasti metsässä. |
Melkein parin tunnin patikoinnin jälkeen saavuttiin Mäntyrovan autiotuvalle. Vaikka reitti oli hyvin merkitty, niin oman kulun seuraamiseksi kompassi oli ihan hyvä apuväline. Tuvan kamiinalla kokkailtiin ruoat ja jatkettiin pidemmälle paluumatkalle, jolla oli pituutta noin 7 kilometriä. Ainoat vastaantulijat olivat reitillä muutamat porot ja lisäksi alueella oli runsaasti hirven jälkiä ja papanoita.
 |
| Mäntyrovan autiotupa |
Paluumatka oli tasaisempaa alun mäntykivikon jälkeen kuljettiin suonlaiteita ja pitkospuita, jotka olivat osin jo vähän huonossa kunnossa. Kartasta olin tutkaillut, että näiltä main voisi löytyä riekkoja, mutta valitettavasti niihin ei törmätty.
 |
| Kivikkoista mäntymetsää |
 |
| Metsälampi |
 |
| Avosuota |
Avosuolla lintujen määrä oli metsää suurempi ja nähtiin mm keltavästäräkkejä, niittykirvisiä ja liro.
 |
| Liro tuli varoittelemaan lähipuuhun. |
 |
| Piimäjänkkä oli korkeakasvuinen avosuo. Lintuja täällä ei näkynyt ja esim petolinnut olivat loistaneet poissaolollaan koko matkan. Ajomatkalla nähtiin tullessä sentään yksi ampuhaukka. |
Lopulta saavuttiin väsyneinä takaisin hotellille, jossa porot olivat "poroparkissa". Metsäreitit oli nyt kierretty ja kuukkeli ja lapintiainen olivat plakkarissa. Riekon etsintä päätettiin jättää tulevaisuuteen. Lisäksi esim käpylintuja ei kuulunut, joten taviokuurnan tai kirjosiipikäpylinnun etsintä ei tuntunut mielekkäältä. Toiveissa oli, että huomenna pääsisi nousemaan kohden reitin pääkohdetta eli Taivaskeron huippua.
 |
| Parhaillaan poroja hengaili hotellin edessä lähes sata. Välillä niitä taas ei näkynyt. Hyönteisillä oli varmaan oma roolinsa porojen paikanvalintaan. |
 |
| Porot päivänokosilla |
Illalla pilvipeitteen siirryttyä ylemmäs kävin uudelleen tarkastamassa virtavästäräkkipaikan. Puron suulle pyrähti jossakin vaiheessa potentiaalinen lintu, mutta se osoittautui nuoreksi västäräkiksi. Kuvailin myös keltavästäräkkejä ja yksi niistä oli mielenkiintoinen, koska sillä oli tumma laikku rinnassa. En pysty sulkemaan pois etteikö tuo voisi olla nuori virtavästäräkki, vaikka kuvaustilanteessa pidin sitä keltavästäräkkinä.
 |
| Näkyvyys oli nyt jo parempi |
 |
| Västäräkki puronsuulla |
 |
| Erikoinen nuori västäräkki, joka on joko keltavästäräkki tai virtavästäräkki. Siinä erottuu mielestäni molempiin sopivia tuntomerkkejä. Tosin pidän sitä kyllä sitä keltavästärkkinä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti