Kuurnia

Tiira -lintuhavaintojärjestelmä oli näyttänyt viime viikkoina lupaavia taviokuurna määriä länsirannikolla ja eilen niistä oli tullut ilmoituksia jo etelärannikoltakin. Päätin tehdä aamuretken Elfvikin ympäristöön, missä kuurnat viihtyivät hyvin viime vaelluksellaan. Ehdin tallustella parkkipaikalta tutuille kuurnapihlajille kun jo ensimmäinen heleä kuurnan vihellys kuului. Neljä kuurnaa ruokaili korkealla pihlajissa mustarastaiden kanssa. Toissa vuoden vaelluksella nämä samat metsän suojissa sijaitsevat pihlajat olivat kuurnien suosikkeja.

Taviokuurnia

Samoissa pihlajissa ruokaili myös mustarastaita, taustalla rätisi peukaloinen ja yksinäinen kulorastaskin kierteli. Aamu oli kirkas ja lintuja tuntui olevan hyvin liikeellä mm. tiklejä, urpiaisia, käpylintuja, hemppo, vihervarpusia, pyrstötiaisia, tiaisia yms.

Marjoja riittää vielä reilusti. Saa nähdä riittääkö ensi vuoden puolelle.

Taviokuurna

Taviokuurna

Taviokuurna

Mustarastaita oli paljon pihlajissa. Yksi punakylkirastaskin pyöri vielä mustarastaiden kanssa. Räkättirastaita oli jokunen.

Punatulkkujen ääntä kuului lähes taukoamatta.

Sinitiainen hyönteisjahdissa pihlajassa

 Kertaalleen kanahaukka liisi äänettömästi metsän yli ja hiljensi lintumaailman hetkeksi.

Kanahaukka

 Pitkosten suunnalla ei mitään erikoista näkynyt, mutta kun palailin sieltä kiinnitti huomion mustarastaan puolivillainen varoittelu. Lähempänä talitiainen varoitteli samassa puussa, joten päätin kiikaroida tilannetta vähän tarkemmin. Mukava yllätys oli kun koivussa istui aina yhtä tuima varpuspöllö.

Varpuspöllö

 Pöllö lehahti lähimetsään ja jäin kuvailemaan toista kuurnaparvea, joka oli niityn pihlajissa vähän avoimemmin näkyvissä. Kohta tiaisten hätäily alkoi uudelleen ja löysin varpuspöllön toistamiseen, mutta taas se katosi nopeasti ryteikköön. Pöllön seuraamisessa oli kuitenkin se onni, että satuin löytämään uuden pesäkolon, joka jäljistä päätellen on käytössä. Nopealla analyysilla paikka vaikutti ketun pesältä, mutta lumien myötä jäljet paljastavat lajin varmuudella.

Pesäkäytävän suuaukko

Pesäkolojen löytämisen kanssa on ollut viimeaikoina onnea, kun kaksi viikkoa sitten eräästä upeasta haapalehdosta löytyi usean suuaukon mäyrän pesäpaikka. Viime sunnuntaina iltahämärissä emme kuitenkaan onnistuneet mäyriä näkemään.

Koska huomiseksi oli luvattu sadetta, päätin käydä iltapäivällä vielä Sipoonkorven Byabackenilla, jossa näkyi mm. palokärki ja harmaapäätikka jo toistamiseen tänä syksynä.