perjantai 10. maaliskuuta 2017

Pallaksen linnut talvella (osa 2)

Tiistaina vuokrattiin vuorokaudeksi lumikengät. Lähdössä tuuli maltillisesti, mutta huipulle oli luvattu 17 m/s tuulta. Ajateltiin, että onhan moisessa tuulessa käyty Ulko-Tammiossakin, joten miksei tunturissakin. Alkumatkalla tuuli oli myötäinen ja keli häikäisevän upea. Lämpötila noin -5 niin kuin kaikkina päivinä. Yöisin noin -10...-15 astetta.
Tuonne ylös
Näkymää nousulta
Lumikengillä oli kyllä mukava kiivetä ja matka taittui nopsaan. Tuuli oli paljastanut sieltä täältä pieniä varvikoita ja kivikoita. Käytiin niitä läpi kiirunoita etsiskelleen. Muutamalta paikalta löydettiinkin kiirunan ulosteita.
Kiirunan kakkaa

Tuulen puhdistamilla kohdilla varpuja oli napsittu.

Pääasiassa tunturin pinta oli tiukasti jäisen lumen peitossa.
Huipulla näkymä oli upea mutta tuuli kävi niin kovaksi, että vastatuuleen kääntyessä henki salpautui ja liikkuminen sivutuuleenkin oli vaikeaa
Jouduimme jatkamaan melko suoraan myötätuulessa tunturin laen yli tuulen suojaan ja kiersimme suojaisemmassa takaisin lähtöpuolelle. Kiirunan ulostetta löytyi useammaltakin paikalta, mutta linnut pysyivät piilossa. Smaoin syömäjälkiä löytyi monin paikoin pieniltä pälvilaikuilta.

Päätimme jatkaa alas tunturikoivikkoon ja katsoa mitä jälkiä siellä näkyisi.
Kohti koivuvyöhykettä
Heti alhaalla löytyi lupaavia jälkiä. Metsäjänisten jälkien lisäksi paikalla oli selvästi hiippaillut jokin kanalintu, joko riekko tai alas tunturilta laskeutunut kiiruna.
Lumikenkä ja kanalinnun jälkiä
Jäljet kulkivat lumen pinannalla olevien koivujen välillä ja koivuja oli syöty ja pieniä syömäjälkiä näkyi siellä täällä. Myös ulostekakkaroita löytyi paljon. Tästä alkoi eeppinen tunturikoivujen kiertely ja siinä vierähtikin usemapi tovi ja usemapi sata (tuhat?) koivun tyveä tuli tarkastettua.

Kieppejäkin löytyi
Jäljet kiertelivät koivuja.
Lopulta oli pakko luovuttaa. Kävimme iltapäivällä tekemässä lyhyet lumikenkäilyt Pyhäjoen luontopolulla ja Piimäjänkällä. Autosta nähtiin 4 taviokuurnaa, mutta ne jäivät päivän ainoiksi linnuiksi. Suonreuna koivikoissa ei kanalintujen jälkiä näkynyt.
Metsämyyrän jälkiä
Pallastunturit Piimäjänkältä kuvattuna
Keskiviikko iltana käytiin luontotuvassa katsomassa esitystä Lapin maakotkista. Esitystä olikin katsomassa täysi auditorio.

Koska meillä oli lumikengät 9:30 asti seuraavana aamuna käytössä, päätettiin vielä käydä aamulla auringon noustessa kiertämässä tunturikoivikkoa. Noin tunnin jälkeen totesin, että "tässä on aika tuoreita jälkiä" ja pari metriä edettyäni huomasin aivan vieressä riekon paikoillaan koivun tyvellä! Huikea työvoitto. Otin muutaman kuvan riekosta ja sitten poistuimme paikalta.
Upea riekko sulautui melko täydellisesti maastoon

Kiersimme pienen lenkin ja löysimme joko toisen riekon tai sitten näimme tämän saman riekon uudestaan.
Riekko on hieman eri sävyinen kuin hanki auringon nousun väreissä
Riekko

Riekko
Viime vuoden yhdeksi eeppisimmistä lintuiluista jäi riekon etsintä ja löytyminen Kilpisjärvellä, mutta kyllä tämän valkoisen lumipallon etsiminen lumikengät jalassa vei vielä tuostakin voiton :D Hotellin pihassa kuultiin vielä yksi riekko, kun ilmeisesti koiranulkoiluttaja ajoi sen lentoon luontotuvan takana.

Päivällä tehtiin pitkä hiihtoreissu metsässä, mutta ainut näkemämme lintu oli sama hiiripöllö, joka nähtiin maanantaina. Nyt tuuli oli vähän yltynyt ja alkoi sataa lunta, mikä vaikeutti olennaisesti lintujen kuulemista.
Hiiripöllö
Torstaiaamulla käytiin vielä hiihtämässä riekkopaikoilla ja kuultiin yksi taviokuurna. Hotellin ravintolan ikkunasta nähtiin vielä yksi hiiripöllö lähi kuusen latvassa. Iltapäivällä oli aika lähteä paluumatkalle ja auton käynnistys ongelmat vähän muuttivat paluusuunnitelmia. Tässä vielä kooste havainnoista:

Harakka 3 (Levi)
Lapintiainen 1 (Pallas)
Kuukkeli 5 (Mäntyrova)
Pohjantikka 2+2rumm (Mäntyrova)
Hiiripöllö 2 (Pallas) 1 (Koivarova)
Koskikara 6 (Kutuniva)
Laulujoutsen 6 (Kutuniva)
Hömötiainen 1Ä (Koivarova)
Korppi 1ä (Koivarova)
Punatulkku 2 (Koivarova)
Taviokuurna 4+1 (Pallas)
Riekko 2 (Pallas)

Lintuja oli todella vähän ja vaikea havaita, mutta lajit toisaalta todella mukavia. Maastossa sai olla todella rauhassa. Yhtään toista hiihtäjää ei ohitettu, eikä kukaan ohittanut meitä. Muutama vastaantulija sentään nähtiin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti