Lauantaina ehdin pitkästä aikaa maastoon. Päätin käydä Haltialassa, missä oli nähty kaikenlaista pientä kivaa. Päivä oli pimeä ja tuulinen, mutta Ruutinkosken rantamilla syksy näyttäytyi parhaissa väreissä. Urpiaisia oli todella paljon liikkeellä ja niitä pääsi katselemaan ihan lähietäisyydeltä.
 |
| Urpiainen |
Ruutinkosken laitamilla muutama kuvaaja olivat löytäneet hankalasti esillä olleen virtavästäräkin. Lintu hävisi aina välillä minuuteiksi rantaruohostoon ja puikahti sitten taas aika-ajoin esiin.
 |
| Kertaalleen virtavästäräkki ylitti joen kiviä pitkin ollen hyvin näkyvillä. |
 |
| Linnun havaitseminen rantakivikosta ei ollut aina helppoa. |
Jatkoin yläjuoksua kohden, jossa oli nähty eilen 3 pikku-uikkua. Lintuja ei tosin nyt näkynyt. Ainoastaan telkkä ja isokoskeloita. Kuulin toiselta lintuharrastajalta, että Niskalan pelloilta oli löytynyt turturikyyhky, joten lampsin pikamarssia useamman kilometrin. Paikalla olikin kaksi kuvaajaa ja lintu pyöri pelottomasti aivan jaloissa. Paikalla pääsi aistimaan arojen tunnelmaa, kun tuuli tuiversi todella kylmästi.
 |
| Kuvaajalla haasteita pitkän putken kanssa lähelle hiippailleen kyyhkyn kanssa. |
 |
| Turturikyyhky |
 |
| Turturikyyhky |
 |
| Turturikyyhky |
 |
| Turturikyyhky. |
Kävelin peltoja halkovaa kävelytietä takaisin autolle ja katselin tarkkaan kaikki löytyneet pikkulinnut. Ensin keltasirkkuja, niittykirvisiä, urpiaisia, kottaraisia ja lopulta tarkkaavaisuus kannatti kun pellon reunasta pomppasi lentoon lapinsirkku, joka tipahti uudelleen peltoon.
Iltasella käväisin vielä Keravan myllynummen ruderaateilla, missä oli aamulla rengastettu taigarautiainen. Löysin vain punarinnan, paritiaista ja aina mukavan jänkäkurpan, joka pyrähti ojasta pieneen lentoon. Rareja olisi nyt paljon tarjolla, mutta, koska valoisaa aikaa on vähän ja päivät työntäyteisiä ei ole oikein ennättänyt maastoon.
