Rusorintakerttu!!!!

Eilen aamulla tuli tieto Espoo Lukupurolla olevasta rusrintakertusta. Aamupäivällä oli pieni hetki aikaa piipahtaa paikalla, mutta pienen kertun etsiminen valtavista vadelmaryteiköstä tuntui hankalalta tehtävältä ja jouduimme poistumaan paikalta tyhjin tuloksin vaikka muitakin etsijöitä oli paikalla.
Tänään tehtiin töiden jälkeen pyörälenkki samoille mestoille ja nyt lintu löytyikin helposti eräästä orapihlaja-aidasta.

Komeaa elistä pukkaa! Kerttu pyöri todella aktiivisesti ja teki pieniä pyrähdyksiä pysymättä hetkeäkään paikallaan.

Rusorintakertun normaalia elinpiiriä on Välimeren seutu, mutta jotenkin se oli ehättänyt Suomeen jo ennnen kotoisia kerttujamme.

Pääasiassa lintu oli aidan sisällä, mutta muutaman kerran se tuli kunnolla näkyviin. Kuvaamista haittasi hieman voimakas vastavalo, mutta ihan kelpo kuvia silti syntyi vaikka kuvat otettiin sopivan välimatkan päästä tien toiselta puolelta.

Mukurua ja muuta pikkukivaa

Tämän lauantain retkipäivä muodostui aamulla pienestä pikkulintujen kuvauskierroksesta Laajalahden ympäristössä ja iltapäiväretkestä Suomenojalle. Aamulla sää oli melko harmaa, mutta iltapäivällä aurinkokin paistoi. Päivän ainut vuodari oli Maarinrannan hoitoniityllä ollut keltavästäräkki. Eilen aamulla lyhyt visiitti Maarin torniin tuotti vuodariksi pikkulokin, jouhisorsan, mustakurkku-uikun ja pussitiaisen.

Harmaasorsa on todella upe ilmestys varsinkin kun pääsee näkemään läheltä.

Yksi pari lapasorsiakin oli löytänyt tiensä Suomenojalle

Päivän upeimmasta lajista vastasi mustakurkku-uikku, joita oli ainakin neljä paria Suomenojalla.

Mukuru. Suomenojan sadat naurulokit pitivat komeaa mekkalaa valmistautuessaan pesimiskauteen. Muutamaan kertaan koko naurulokki massa nousi siiville ilmeisesti jonkun pedon säikyttämänä. Välillä koko parvi hiljeni kuin veitsellä leikaten muutamaksi sekunniksi ja tämän jälkeen hillitön kakofonia jatkui.

Nokikanoja on mielestäni tänä keväänä ollut melko vähän

Piisami ui hvaaintopaikkamma edestä Suomenojalla. Se katosi johonkin rantapenkereessä vesirajanalla oleleeseen käytävään

Punastoka naaras

Punasotkalla on hauska sukellustapa. Se aluksi ikään kuin hypähtää ilmaan ennen sukellusta.

Harmaasorsia oli jo useita pareja paikalla.

Yksi telkkäkoiraan hauskoista poseerauksista

Laulurastas Elfvikillä. Muita pikkulintuhaviksia olivat mm 2-3 peukaloista, 2 rautiaista, tikli ja useita niittykirvisiä

Niittykirvinen

Pitkoksilla oli ruuhkaa. Pajusirkku kuuluttaa tämän pölkyn kuuluvan sen reviiriin.

Taivaanvuohi

Kuningaskalastajan bongaaminen ei onnistunut tänäänkään. Ko lintu oli eilen ja toissapäivänä oleillut Hanasaarta vastapäätä olevassa ruovikossa. Taisi olla kaikkiaan kuudes epäonnistunut kunkun bongausyritys minulla. Matkalla kuitenkin sai kuvata taivaanvuohta.

Taivaanvuohi ruokaili aktiivisesti vielä osittain jäässä ollella rantaniityllä.

selän kuvioita

Alueen pienellä kottaraisyhdyskunnalla oli meno päällä. Tässä eräs pöntön varanneista linnuista.

Kevät etenee vauhdilla

Kevät paukahti alkukangerteluiden jälkeen kertaheitolla Etelä-Suomeen. Nyt sulamattomilta näyttäneistä lumikasoistakaan ei ole enää kuin rippeet jäljellä. Linturintamallakin meno on ollut niin kovaa, että hyvähermoistakin on hirvittänyt. Erityisesti viime viikon ke-to sulat rantaniityt olivat aivan täynnä rastaita, peippoja, västäräkkäkkeja jne. Harvat sulapaikat Laajalahdella saivat myöskin monilajisen vesilintu ja kahlaaja porukan. Taivaallakin meno oli niin kovaa, että linnutonta kohtaa taivaasta sai etsiä. Loppuviikolla meno rauhoittui näennäisesti kovien ja epäsuituisten tuulten takia. Hämmentäviäkin tilanteita koettiin kaikkien lajien puskiessa samaan aikaan Suomeen. Esimerkiksi ke aamun Maarintorni visiitti tuotti laulavan tiltaltin ja kiertelevän haarapääskyn, vaikka alkukevään lajeja kuten harmaahaikara oli vielä näkemättä! Viikonloppuna käytiin tekemässä pikainen kesärenkaiden vaihtovisiitti Haminaan. Renkaat piti vaihtaa käsikopelolla, kun taivaalla oli lähes taukoamatonta pikkulintu liikehdintää. Pääasiassa rastaita, kiuruja ja västäräkkejä. Lyhyt vittii tehtiin myös Lupinlahdelle pe iltana ja la iltapäivänä. Sunnuntaina käytiin Espoon Suomenojan puoliksi jäästä vapautuneilla altailla aamupäivällä ja iltapäivällä kierreltiin Elfvikin pensaikoita. Tässä sekalaista kuvakollaasia retkiltä:

Kalasääski Haminan Lupinlahdella. Samana aamuna näin Laajalahdella kalasääsken tarraavan valtavan kokoiseen kalaan (karppiin?) ja hetken näytti, että sääksi on ennemmin veden alla kuin kala ilmassa. Sääksi joutuikin luovuttamaan ja päästi irti.

Merihanhia Lupinlahdella. Merihanhia ja kanukkeja on näkynyt jo mukavasti, mutta muut lajit antavat yhä odottaa itseään. E kuvasi yhden muuttavan metsähanhiparven Lupinlahdella, mutta minulta se jäi noteerattamatta.

Nokikanoilla perinteiset reviirikiistat Lupinlahdella

Orava kävi nautiskelamassa auringonkukan rippeistä.

Metsäjänis/Rusakko oli samoilla apajilla oravan kanssa. Tällä kertaa jopa auringon vielä paistaessa. Hassua, että ei uskalla varmuudella määrittää tätä. Kuvaushetkellä pidin rusakkona, mutta nyt osittain vaalea turkki, silmien ja nenän väri ja mustat korvan kärjet puoltaakin metsäjänistä. Toisaalta isot korvat, nenän muoto ja koko puoltavat rusakkoa...

Sinitiaisella oli kova pesänrakennus Haminan mäntypönttöön. Ripustettiin la aamuna myös kirjosiepolle pönttö. Neljä talitiaista säksätti muutaman metrin päässä kun pönttöä vielä solmittiin ja ensimmäinen oli sisällä ennen kuin tikkaat oli saatu pois.

Västäräkki Lupinlahden rantajäällä. Samaan aikaan muutamien muuttavien hiirihaukkojen ohella kaukana etelässä näkyi suuri jalohaukka, joka mitä ilmeisimmin oli muuttohaukka, mutta etäisyyttä oli tällä kertaa liikaan määrittämiseen.

Tyynellä ja aurinkoisella Suomenojalla oli täydelliset vesilintujen kuvaus olosuhteet. Elohopeakin nousi sellaisiin lukemiin, että pitkein kalsareiden päälle laittaminen tuntui virheeltä. Muitakin retkeilijöitä oli, koska hyvän kokoinen parkkipaikka oli lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Heinäsorsa, Suomenojalla

Elfvikissä punarintakuvausten yhteydessä huomattiin metsämyyrä juoksentelemassa myrskyn kaatamien puiden seassa. Noin varttitunnin kytistely tuotti tämän kuvan. La iltana nähtiin lisää mukavia nisäkäshavaintoja kun Laajalahdessa kisaili kaksi kania ja Leppävaarassa vesimyyrä juoksi tien yli.

Naurulokki tutkii kuvajaistaan Suomenojalla

Peukaloinen löytyi tutusta paikasta viimekesäiseltä reviiriltä Elfvikin tuntumasta. Lintu kyhäsi mahdollisesti pesää käävän alapuolella olevaan halkeamaan. Peukaloinen esitti muutaman laulunsäkeenkin järripeipon ryystäessä lauluelinten täydeltä taustalla.

Punasotka Suomenojalla. Myös Suomenojan tunnuslaji liejukana löytyi kohtalaisen intensiivisen odottelun jälkeen, mutta valitettavasti se oli liian kaukana kuvaamista varten.

Telkkäkoirailla oli Suomenojalla meno päällä kun reviiristä piti taistella ja toisia koiraita hätistellä. Tällä kaverilla oli kova yritys päällä, mutta suurin osa yleisöstä tuntui nukkuvan.

Sunnuntai reissu Porkkalaan

Sunnuntaina käytiin Porkkalassa katsomassa vesilintutilannetta ja ulkoiluttamassa uutta kameraa. Kamera pelasi hyvin vaikka kaikki säädöt ei vielä hallussa olleetkaan ja linnut vähän turhan kaukana.
Välikärjessä meri oli vielä ahtojäiden peittämä, mutta Pampskatanin edusta näytti olevan avoin ja nopealla vilkaisulla alleja ja haahkoja oli runsaasti niemen edustalla. Myös meriharakan huutelua kuului lähiluodoilta. Ylitse lensi myös kolme kulorastasta pysähtyen hetkeksi erään luodon mäntyjen latvoihin.

Haahkja luodon kupeessa

Osa levottomasti velloneesta allimassasta

Vesilintuja oli kohtalaisen kivasti talven hiljaisuuden jälkeen. Lisää lintuja kellui kaikkialla avoimessa vedessä kaukoputken kantamalla.

Eräs kiertelevistä meriharakka porukoista

Noin tunnin havaintojakson aikana vuodarilista karttui lisäksi silkkiuikulla, tukkasotkalla, tukkakoskelolla ja kurjella.

Kalalokit tarjosivat kamerankäyttöharjoitusta lentämällä sopivan läheltä.

Kärjestä siirrytiin Porkkalan Saltfjärdenin tornille. pellot olivat edelleen melko lumiset, mutta kiuruja suihki osa tasaisella syötöllä.

Kiuruparven etujoukko

Kurjen ohilento

Taivaalla muutti myös muutama västäräkki. Lisäksi nähtiin mm. merihanhia, kanadanhanhia, joutsenia, mahdollinen niittykirvinen, isolepinkäinen, merikotka ja lopuksi vielä ohilennon suorittanut kuovi.

Illalla käytiin vielä Elfvikin tornilla, jossa myös mukavasti liikennettä mm. töyhtöhyyppiä, joutsenia, kottaraisia, västäräkkejä, kiuruja ja kuovi.

ohikiitävä töyhtöhyyppä

Mustarastaita on tonkimassa maata lähes jokaisessa sulapaikassa.

Aina yhtä sympaattinen sinitiainen nökötti varaamassan pöntössä ja tarkkaili ohikulkijoita.

Maanantain lyhyet ulosvilkaisut tarjosivat vuodariksi Maarintornin sulaojaan saapuneen nokikanan. Lisäksi ainakin kurkeja ja kiuruja näkyi taivaalla.
Tiistaina junan ikkunasta Lappeenrannan reissulla oli jo melko paljon joutsenia, kottaraisia ja kyyhkyjä pelloilla.

Pönttöjen huoltoa

Viikonloppuna Haminassa oli edelleen melko talvista. Jäälläkin pääsi vielä helposti kulkemaan.

Summanjoen suualuetta

Kevään merkkinä nähtiin kuitenkin kaksi kiertelevää kyhmyjoutsenta ja pesimäluodoilleen saapuneet harmaa- ja merilokit.

Vietiin samalla reissulla yksi pönttö Summanlahden rantalepikköön. Toiveissa olisi saada käenpiika pesimään, vaikka todennäköisempi laji lienee leppälintu.

Viikonlopun uudet vuodarit tulivat ajomatkalla nähtyä sepelkyyhkyä lukuun ottamatta Kotkasta Hallan sillalta, jonka alla oli nopeasti laajeneva sula. Kävimme paikalla pe-iltana viimeisissä valoissa ja la-aamuna. Tavoitteena oli nähty paikalla ollut kuningaskalastaja. Kuningaskalastaja oli täsmälleen samalla paikalla 2011 ja silloin onnistuimme missaamaan sen.

Kuvan keskellänäkyvän saaren rantakiviltä yritettiin yhyttää kuningaskalastajaa.

Kunkku oli kuulemma nähty sillan rakenteissa, taustalla olevan saaren rantakivillä ja Sunilan lauhdesulan suunnalla. Nyt kunkku kuitenkin pysyi meiltä piilossa tai oli vaihtanut maisemaa. Vuodareiksi kuitenkin paikalta tuli kyhmyjoutsen, merimetso, kanadanhanhi ja naurulokki. Sulassa myös isokoskeloita ja telkkiä.

Koska linturintamalla ei kummempaa ollut tarjolla päätettiin putsata loput linnunpöntöt ja ripustaa vielä muutamat uudet.

Pihan takakulman pöntössö oli pienehkö pesä ja käpytikka oli suurentanut lentoaukkoa

Männyssä oleessa sinitiaispöntössäkin oli pesitty

Koivupöntössä pesää oli jo melkein lentoaukolle asti. Tämä pönttö on ollut tali- ja kirjosiepon jokakeväisen taistelun kohteena. Nyt päätimme ripustaa ko pöntön takaisin vasta toukokuun alussa, kun kirjosiepot saapuvat. Näin talitiainen ei turhaan kyhää omaa pesäänsä siihen.

Laitan tuohon vasemman puolen sivupalkkiin kevään ja kesän mittaan päivitystä mahdollisista pesinnöistä.

Parempi pyy oksalla kuin kymmenen pivossa

Maaliskuun lopun pääsiäisviikonloppuna oli luvassa retkeilyä Satakunnassa. Sielläkin keli oli kuitenkin edelleen talvinen ja vain paikoin pelloilla oli pieniä pälvejä. Vuodarilistalle tuli telkkä, jostain  menomatkan puolivälin paikkeilta ja niitä näkyi myös Harjavallan Paratiisin luontopolulla ja Eurajoessa. Menomatkalla nähtiin myös ilmeinen valkohäntäpeura ja kettu.

29.3. Tehtiin retki Joutsjärvelle. Pienellä pillittelyllä saatiin sopivasta biotoopista pyy vastailemaan ja pian niitä oli äänessä kolme. Myös metsänpohjan hanki oli täynnä pyyn jälkiä. yksi pyy uskaltautui jopa lähimäntyyn kuvattavaksi.

Pyy oksalla

Samaisesta metsästä patikoinnin ja makkaranpaiston lomasta löytyi myös mm. puukiipijä, kaikki tiaislajit, pikkukäpylintuja ja käpytikka.

Metsäntonttu eli töyhtötiainen tarkkailee kulkijaa

Mustvaris tuli vuodariksi Harjavallassa ja myös porissa niitä näkyi muutama. Pieni muuttostaijauspysähdys Porin Preiviikin lintutorniin tarjosi lokkeja ja 5 merikotkaa. La iltana ja su aamuna käytiin katsastamassa Harjavallan Paratiisin sulan lintutilanne, mutta telkkien ohella sieltä löytyi vain pari heinaria.

Kaunis auringonlasku, mutta vesilintumassoja saanee odottaa pitkälle huhtikuuhun.

Vesi oli Kokemäenjoessa todella alhaalla, mutta ainuat siitä nauttineet linnut olivat variksia.

Varikset tutkivat paljaita joenpohjan kiviä

Kevät on kalenterin mukaan pitkällä, mutta männyt olivat aamuisin komeassa kuurassa.

Paluumatkallakaan ei ihmeemmin lintuja näkynyt. Yksinäinen jalohaukka päivysti langalla, mutta jäi lajilleen määrittämättä.

Lopuksi taas yksi kuva metsäkauriista, joita tällä kertaa kolem lauma työmatkan varrella.

Muuttolintuja ei Espoossakaan ole juurikaan muutamaa uuttukyyhkyä lukuun ottamatta näkynyt. Elfvikillä pikkutikoilla on ollut kova mekkala päällä ja lokkejakin tuntuu olevan jo enemmän. Eilen käytiin etsimässä kiurua/pulmusta osittain sulaneilta Mankkaan golfkentän multakasoilta, mutta laihoin tuloksin. Keltasirkku sentään löytyi ekopinnaksi.