30.8. osallistuttiin Villa Elfvikissä järjestettyn lepakkoiltaan. Aluksi katseltiin sisällä kuvaesitys lepakoista ja sen jälkeen mentiin kahden oppaan kanssa kuuntelemaan ja etsimään lepakoita detektorien avulla. Detektorit muuntavat lepakon kaikuluotausäänen kuultavaksi naksutukseksi, jonka avulla voi erottaa eri lajit toisistaan. Mukana oli useita kymmeniä ihmisiä ja sinne tänne sinkoilevat taskulampunvalokeilat toivat hauskan tunnelman. Viiksisiippoja kuultiin heti rannassa ja nähtiinkin kaksi. Myös pohjanlepakoita kuultiin runsaasti, mutta niiden näkyminen olikin hankalampaa enkä itse nähnyt yhtään. Elokuun lopun illat alkavat olla jo melkoisen pimeitä. Toinen ryhmä oli vieläpä kuullut yhden harvinaisen pikkulepakon paluumatkalla. Elfvikin rantametsät näyttivät melko erilaisilta pimeässä illassa ja erilaista rapinaa kuului pensaikoista tuon tuosta. Oman tunnelmansa loivat myös rantaniitylle yöpymään tulleet sadat valkoposkihanhet. Taskulampun valossa polulla oli useita isoja keltaisia espanjansiruetanoita, joita en paikalla aiemmin ollut nähnyt.
31.8. Aamu alkoi Maarintornilla lyhyiden yöunien jälkeen melko hiljaisena, mutta onneksi kana- ja varpushaukka kävivät vuoron perään esittämässä saalistusyrityksiään. Kanahaukan pelästyttämä siipivikainen tundrahanhikin otti siivet allen ja lensi komeasti muiden lintujen mukana. Tundrahanhi on ollut paikalla jo heinäkuun alusta.
Vesi oli tälläkertaa melko matalalla ja uloimmat kaislikot olivat kiinni kuivassa lietteessä. Yllättäen joku löysi keskilietteiden reunalta luhtahuitin ruokailemassa melko avoimesti. Kauaa se ei kuitenkaan näkyvillä viihtynyt vaan pinkoi kauheaa vaustia ruovikon suojiin. Noin minuutti tämän jälkeen samassa paikassa pomppi ruokokerttusten kanssa pikkulintu, joka osoittautui sinirinnaksi! Vihdoin ja viimein tämä Lapin satakieleksikin kutsuttu lintu löytyi kymmenien yritysten jälkeen. Lintu pyöri lietteen pinnassa ja matalalla ruooissa liikkuen melko nopeasti. Ilmeisesti paikalla oli nähty kaikkiaan 3 sinirintaa. Tässä vaiheessa fiilikset olivat jo melko korkealla. Muut menot kuitenkin painoivat päälle ja päätin vielä tehdä pikaisen selauksen kaukoputkella. Huomasin jonkun pienen vesilinnun vastapäisen kaislikon edustalla uimassa ja yllätys oli melkoinen kun se osoittautui pikku-uikuksi. Vasta toinen pikku-uikku havainto minulle ja ensimmäinen kesäaikaan.
1.9. Käytiin kiertämässä Luukin retkireittejä. Upeaa metsää, mutta lintuja melko vähän. parhaasta haviksesta vastasi kulorastas.
 |
| Mustapääkerttu, Hamina, Metsäkylä. Samalla sienireissulla nähtiin myös metso. |
 |
| Kettu Askolan lintutornilla lappeenrannassa heinäkuussa |
 |
| Orava syö tammenterhoa, Hamina |
|
 |
| Tuulihaukka, Suomen kaunein päiväpetolintu |
 |
| Tundrakurmitsa vihelteli hetken itselleen kaveria töyhtöhyypistä, mutta lähti lopulta yksin muutolle, Laajalahti |
 |
| Pajulinnut ovat liikkeellä ja kylmät yöt ajavat niitä etelään. Laajalahti |
 |
| Sisilisko nautiskeli iltapäivän auringosta Laajarannan pitkoksilla |
 |
| Heinäkuussa Nuuksion retkeltä löytyi närhen sulka |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti