Elokuun Vallisaaren reissu

Syksy meni kiireisesti ja vasta nyt joululomalla sain käytyä läpi viimeiset Lapin matkan kuvat ja myöskin elokuun Vallisaaren reissun kuvat. Vallisaari oli aiemmin suljettu sotilassaari, joka avautuu yleisölle muutaman vuoden päästä ja jo nyt sinne järjestettiin muutamie retkiä.

Näkymä Vallisaaresta Suomenlinnan suuntaan

Vanha tulenjohtotorni, josta on näkynyt yli koko saaren, kun suuria puita ei ollut.

1. maailmansodan aikaisia rakenteita

Aleksanterin patterin sisäpiha.

Aleksanterin patterin sisällä oli vanhat kierreportaat. Lattialautojen alla asustelee kuulemma mäyräperhe.

Valleilla sojotti jos jonkinlaista savupiippua ja ilmanvaihtoputkea.

Vallien runsaat kukkakasvustot houkuttelivat perhosia.

Venäläiset puutarhurit olivat istuttaneet tieden varsille puita, jotta sotilaat tuntisivat olonsa kotoisammaksi. Tässä saarnin lehtiä.

Näkymää länteen.

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren väliin rakennettu pengertie.

Vanhoja rakenteita Kuninkaansaaressa.

Kuninkaansaaren tykkiasemia.

Vallisaaren keskellä oli lampi, josta laivat ovat aikanaan ottaneet juomavetensä.

HIljaista joulukuuta

TERVE!

Kävin tänään ensimmäistä kertaa Laajalahdella sitten marraskuun ensimmäisen päivän. Heti Elfvikin pihassa "tuttu" varpuspöllö morjesteli ja vislaili hyvät huomenet. Pikkujyrsijöiden jälkiä ei ohuessa lumipeitteessä ollut juuri lainkaan ja metsäkauriit, ketut ja supikoirat ovat varpuspöllölle vähän turhan suurta riistaa.

Ankea talvi edessä kun jo joulukuussa pitää syödä jäkälää. Vai oliko tämä nokan puhdistusta?

Kamera kiinnosti vain hetkisen...

Pikkukäpylintuja tupsahti lähi mäntyy ja pöllö oli heti haukkana paikalla ja yritti napata yhtö onnistumatta.

Tähystystä

Muuta kummepaa ei sitten näkynytkään (pikkutikka ja palokärki toki). Alla muutama kuva marraskuulta Haminasta.

Isolepinkäinen

Töyhtötiainen

Tilhiä

Punatulkku

Vielä vinkkinä pöllöjen etsijille: Etsi varoittelevia mustarastaita ja katso tarkasti niiden muodostaman kuvion keskipisteeseen.

murat ja vapö

Loppuun vielä varpuspöllön suorittama joulutaika tai loitsu...

Aikoinaan uskottiin, että shamaanit voivat muuttua pöllöksi....

Kuurnia

Tiira -lintuhavaintojärjestelmä oli näyttänyt viime viikkoina lupaavia taviokuurna määriä länsirannikolla ja eilen niistä oli tullut ilmoituksia jo etelärannikoltakin. Päätin tehdä aamuretken Elfvikin ympäristöön, missä kuurnat viihtyivät hyvin viime vaelluksellaan. Ehdin tallustella parkkipaikalta tutuille kuurnapihlajille kun jo ensimmäinen heleä kuurnan vihellys kuului. Neljä kuurnaa ruokaili korkealla pihlajissa mustarastaiden kanssa. Toissa vuoden vaelluksella nämä samat metsän suojissa sijaitsevat pihlajat olivat kuurnien suosikkeja.

Taviokuurnia

Samoissa pihlajissa ruokaili myös mustarastaita, taustalla rätisi peukaloinen ja yksinäinen kulorastaskin kierteli. Aamu oli kirkas ja lintuja tuntui olevan hyvin liikeellä mm. tiklejä, urpiaisia, käpylintuja, hemppo, vihervarpusia, pyrstötiaisia, tiaisia yms.

Marjoja riittää vielä reilusti. Saa nähdä riittääkö ensi vuoden puolelle.

Taviokuurna

Taviokuurna

Taviokuurna

Mustarastaita oli paljon pihlajissa. Yksi punakylkirastaskin pyöri vielä mustarastaiden kanssa. Räkättirastaita oli jokunen.

Punatulkkujen ääntä kuului lähes taukoamatta.

Sinitiainen hyönteisjahdissa pihlajassa

 Kertaalleen kanahaukka liisi äänettömästi metsän yli ja hiljensi lintumaailman hetkeksi.

Kanahaukka

 Pitkosten suunnalla ei mitään erikoista näkynyt, mutta kun palailin sieltä kiinnitti huomion mustarastaan puolivillainen varoittelu. Lähempänä talitiainen varoitteli samassa puussa, joten päätin kiikaroida tilannetta vähän tarkemmin. Mukava yllätys oli kun koivussa istui aina yhtä tuima varpuspöllö.

Varpuspöllö

 Pöllö lehahti lähimetsään ja jäin kuvailemaan toista kuurnaparvea, joka oli niityn pihlajissa vähän avoimemmin näkyvissä. Kohta tiaisten hätäily alkoi uudelleen ja löysin varpuspöllön toistamiseen, mutta taas se katosi nopeasti ryteikköön. Pöllön seuraamisessa oli kuitenkin se onni, että satuin löytämään uuden pesäkolon, joka jäljistä päätellen on käytössä. Nopealla analyysilla paikka vaikutti ketun pesältä, mutta lumien myötä jäljet paljastavat lajin varmuudella.

Pesäkäytävän suuaukko

Pesäkolojen löytämisen kanssa on ollut viimeaikoina onnea, kun kaksi viikkoa sitten eräästä upeasta haapalehdosta löytyi usean suuaukon mäyrän pesäpaikka. Viime sunnuntaina iltahämärissä emme kuitenkaan onnistuneet mäyriä näkemään.

Koska huomiseksi oli luvattu sadetta, päätin käydä iltapäivällä vielä Sipoonkorven Byabackenilla, jossa näkyi mm. palokärki ja harmaapäätikka jo toistamiseen tänä syksynä.

Hankoon, Helsinkiä pakoon Suomen Hankoon tjsp

Vuoden 2014 kesähitti päässä soiden vietettiin tänään onnistunut "tiaisretki" Hankoon. Olimme noin klo 9 perillä ns pohjoisportilla, josta talsittiin hiljalleen niemen kärkeen noin 3 km. Niemessä ihmeteltiin hiljaista lintumuuttoa. Lintuaseman rengastajat kuitenkin kirjaimellisesti kantoivat lintuja näytille, joten kerrankin syntyi myös lähikuvia. Paluumatkalla spottasin tyynestä merestä harmaahylkeen ja illan jo hieman hämärtyessä tsekattiin Raaseporin Lappträsketin hanhet.

Menomatkalla satoi välillä aika kovastikin, mutta Hangossa sää selkeni ja lämpeni. Merellä tosin koko päivän ajan oli enemmän tai vähemmän sumua ja utua. Heti alkumatkasta huomasin telkkäporukan mukana hengailleen sepelhanhen, josta saatiin hanhirikkaan reissun ensimmäinen hanhilaji. Kärkeen kävellessä nähtiin myös lokakuulle kova harmaasieppo, pähkinänakkeli, pähkinähakki, peukaloinen, rautiainen yms.

Ihmeteltiin puulaatikon tasapainoilukykyä.

Matkanvarrella ohitettiin vanha parakki/työsiirtola-alue.

60-luvulla hylätyt parakit olivat melko heikossa hapessa.

 Kärjessä katseltiin tyyntä merta ja todettiin, että muutto oli nollassa. Silti päivän aikana muuttavina nähtiin mm muutama alli, 3 kaakkuria, sinisuohaukka, 14 hiirihaukkaa, 5 varpushaukka, runsaasti tiaisia, puukiipijöitä ja pyrstötiaisia, kangaskiuru yms.

Maisemaa etelään. Auringossa tarkeni ilman takkia.

Kahdeksan hiirihaukan "tolppa" meni kivasti ohi.

Naarassinisuohaukka. Tämä kuvattiin illemmalla Raaseporissa. Hangossa vastaava meni vähän kauempaa.

Varpushaukat menivät ihan läheltä.

Melkein koko kärjessäoloajan muuttohaukka nökötti linjataulun päällä. Kertaalleen se koppasi jostain ruokaa ja söi sitä toisella linjataululla.

Myös yksi nuori merikotka nähtiin.

Hangon lintuasemalla oli paljon rengastajia, joten he kävivät välillä tuomassa meillekin lintuja näytille. Pääasiassa kuvaaminen tapahtui seuraavasti:

Pyrstötiaispotretti

Pyrstötiainen, huomaa keltainen silmäluomi!

Puukiipijä

Kuusitiaiset

Lokakuulle kova lehtokerttu

Sympaattisia hippiäisiä oli rantapuissa runsaasti.

Töyhtötiaisiakin oli tänään mukavasti liikkeellä, vaikka se olikin harvalukuisin tiainen. Näiden rengastus Hangossa ei ole kuulemma ihan jokapäiväistä.

Varpushaukkakin otti poseeraamisen lunkisti.

The look

Yllättäen lehtokerttu osoittautui porukan äkäpussiksi, eikä sietänyt ko. toimintaa alkuunkaan.

Tämä oli vissiin joku Hangon rari-sudenkorento. Piti kuvata, jos näitäkin alakaa joskus opettelemaan.

Paluumatkalla löydettiin lahden pohjukasta pikkujoutsen ja samalla saatiin katsella löytämääni harmaahyljettä, joka sukelteli erään pikkuluodon ympärillä. Muuttohaukasta ja pikkujoutsenesta tuli vuodari ja harmaahylkeesti "perinteinen" nisäkäsässä.

Paluumatkalla pysähdyttiin Raaseporissa, missä suurin osa keksittyi kahvin juontiin huoltoasemalla. Muutamat meistä lampsivat vielä Lappträsketin lintutorniin, jonka edustalla oli mukavasti kanadan-, valkoposki ja merihanhia, sekä pari uiveloa, tukkasotkia yms. Melkein heti torniin päästyämme löydettiin merihanhiporukasta tiibetinhanhi, joka luokitellaan tarhakarkulaiseksi, vaikka on pesinytkin Suomessa. Minulle siis "epävirallinen" elis komeasta hanhesta.

Tiibetinhanhi lienee korkeimmalla lentävä muuttolintu, koska niiden on raportoitu lentävän Himalajan yli.

Tämä tiibettiläinen lähti yksin painelemaan kohti länttä hämärtyvässä illassa.