sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Rörstrandin vanha metsä

Lähdin tänään aamulla käymään Rörstrandin vanhassa metsässä Sipoossa. Kävin siellä ensi kertaa pari viikkoa sitten ja nyt päätin tehdä uudelleen kunnon kierroksen ja etsiä pohjantikkaa. Pohjantikat ovat olleet nyt vuoden verran kateissa muutamalta tutulta paikalta ja Rörstrandistakaan niitä ei ole ilmoitettu muutamaan vuoteen, tosin retkeilijöitä siellä taitaa käydä aika vähän sen hankalan saavutettavuuden takia. Tallustelin mukavassa hankikannossa sähkölinjauraa jokusen kilometrin ja lopulta saavuin pelipaikoille. Tuuli vähän häiritsi tikkojen etsimistä, mutta tiaiset olivat taas iloisesti paikalla. Viime yönä oli tullut sentin kerros uutta lunta ja jälkiä näkyikin kivasti. Metsäjänis, kettu, metsäkauris, valkohäntäkauris, orava, metsämyyrä yms. Edelliskertaiseen tapaan käpytikkoja löytyi paljon, mutta mitään muita lintuja ei sitten näkynytkään. Pari hippiäistä ja puukiipijä näkyivät vilaukselta. Kiertelin metsässä kolmisen tuntia ja se on kyllä käsittämättömän monimuotoinen. Kuuset, männyt, haavat ja koivut vuorottelevat ja suurin osa puusta on eriasteisissa lahoemisne tiloissa, Aikani kierreltyäni GPS:n paristot hyytyivät ja jouduin palailemaan tuttua reittiä sähkölinjauralla. Löysin muutamat aivan tuoreet näädän jäljet. Jo viimeksi löysin lupaavia jälkiä mutta silloin ne olivat liian sulaneita.
Näädän hyppyjälkiä. Kantavalla hangella hyppyjen väli lähenteli metriä.

Kokovertailussa näädänjälki ja leatherman. jäljen pituus noin 7 cm.
 Aivan metsän reunamilla edessä olevassa kuolleessa kuusessa nakutteli tikka. Katsoin sitä oksiston läpi ja pään juovat, sekä valkoinen hartialaikku laskivat mielessä jo reissun kymmenettä käpytikkaa. Jotenkin paikka ja tikan koko saivat vilkaisemaan uudestaan paremmasta välistä ja se kannatti sillä kuusessa naputtelikin naaras valkoselkätikka. Rörstrandin metsästä ei ole koskaan aikaisemmin ilmoitettu valkoselkätikkaa eli sikäli aika yllättävästä havainnosta oli kyse!
Valkoselkätikka
Vasetin paukutuksen lomasta kuului kauempaa toinen tikka. Itseasiassa se olikin varsin lähellä, mutta napustus oli vaimeaa. Edelliskerralla kuvaamassani kuusessa työskenteli kaunis koiras pohjantikka. Se näytti pikkuruiselta massiivisen kuusen rungolla. Nyt on kaikki talviset tikat tällä vuodella plakkarissa ja muutenkin ollut koko vuoden hyvää onnea. Vuodaritkin huitelevat ajankohtaan nähden ennätys lukemissa.
Pohjantikka 

Pohjantikka

Pohjantikka

Pohjantikka
Paluumatka olikin sitten mukava taittaa teeren soidinpulinan säestämänä talvisia puita ihmetellessä. Rörstrandin metsä on kyllä todella mielenkiintoinen ja upea alue. Lisäksi se on hyvin laaja. Siellä riittää vielä tutkimista monelle reissulle. Metsässä tarpominen käy myös hyvin kuntoilusta kaatuneiden runkojen yli kiipeillessä ja suo lampareita väistellessä. Metsä on jopa luonnontilaisemman oloista kuin Sipoonkorvessa löytämäni paikat. Metsän eläimiä tuntuu olevan myös paljon ja monipuolisesti vaikka talvinen metsä noin keskimäärin aika hiljainen onkin. Ero hoidettuun kangasmetsään on kuitenkin jättimäinen. On kyllä surullista, että eteläisestä Suomesta vastaavia metsiä ei juurikaan enää löydy, vaikka tällaisia metsät ovat vielä joku aika sitten pääsääntöisesti olleet. Olisi hienoa jos edes hieman enemmän näitä olisi onnistuttu suojelemaan.

Tässä vielä muutamia lumijälkikuvia talven retkiltä:
Ilmeisesti fasaani oli tallustellut Vuosaaren täyttömäen laella

Vuosaaren täyttömäen kivikoissa oli erittäin runsaasti kärpän ja lumikon jälkiä.

Lumikon jäljet Vuoraasen täyttömäellä

Metsäkauris

Orava ja jokin lintu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti