Kunkkujoella ja virtaväinö

Tänään tehtiin melontakierros "kunkkujoella". Alkumatkalla nähtiin kanahaukka, rantasipi, merikotka ja useampi harmaahaikara.

Harmaahaikara

Rehevää jokiosuutta

Sukellus "mangrovemetsään"

 Pääsimme pikkuhiljaa sen jokiosuuden toiseen päähän, jolla viikko sitten kuvasimme kunkkuja. Ehdimme edetä vain joitain satoja metrejä, kun lupaavaa tsit-tsit ääntä kuului edestä. E ehti nähdä päivän ekan kunkun joka syöksyi jokivartta eteenpäin. Toinen ja mahdollisesti kolmas kunkku nousivat korkeammalle lehvästöön näkymättömiin. Livuttelimme hiljalleen eteen päin ja kohta viereisessä pensaassa pällisteli kunkku muina miehinä (kokomusta nokka kertoo, että lintu on koiras).

Kunkku koiras

 Etenimme jokea pitkin ja melko pitkän pakomatkan päässä edessä vilahteli kunkkuja, välillä kaksikin kerrallaan.

Kunkku

Kunkuille sopivia tähystyspuita riitti joka puolella.

Etenimme jokea padolle asti. Kunkkukuvaajia ei näkynyt vakiopaikalla, joten päätimme syödä rannassa eväät.

Joki muuttuu puroksi padon kohdalla

Herukkaperhonen pyörähti hiekkalaikulla.

Eväspaikalla joki levenee pieneksi lammeksi.

 Yritettiin houkutella kaloja kuvattavaksi pullanpaloilla. Houkutukseen tarttuivat hanakoimmin vesimittarit. Kaloja näkyi matkan varrella runsaasti, joten kunkuille riittää ruokaa.

Vesimittarit leivänpalan kimpussa

Evästauon aikana lammen vastarannalle tuli kunkku, joka nappasi kalan.

 Paluumatka sujui leppoisasti myötävirtaan. Kunkkuja näkyi kuitenkin harvemmalti ja vastavalo haittasi vähän havainnointia. Jossain kohtaa pinnassa kellui kuollut noin 40 cm mittainen "viiksekäs" kala, joka oli mielestäni made.

made

 Paluumatkalla päätettiin kokeilla onneamme Vantaalta löytyneen virtavästärkin kanssa. Itseassiassa niitä on ollut paikalla jopa kaksi, naaras ja nuori. Pari kaveria kiikaroi koskea ja sanoi, että yksi lintu oli vilahtanut tunti sitten paikalla. Odottelimme tovin ja kiertelimme lähitienoita, mutta paras koskiosuus jäi jokasuunnasta katveeseen. Päätimme palata alkuperäiselle paikalle ja kuinka ollakkaan naaras ilmestyi noin minuutiksi kuuden havainnoijan ihasteltavaksi. Kuvat ovat vähän surkeita, kun reissussa oli vain pokkarikamera mukana.

Pallastunturilla ei onnistanut, mutta Vantaalla onnisti!

Virtavästäräkki

Kunkku!

Tänään käytiin aamupäivällä eräällä Etelä-Suomalaisella joella, jossa huhujen mukaan oli kuningaskalastajalla ollut onnistunut pesintä ja alueella pitäisi olla liikkeellä ainakin kuusi lintua.
Paikalla saatiin odotella jokunen tovi ja normaaleista kunkkubongauksista poiketen kerrankin tarkeni. Joki on kauttaaltaan tiheän kasvillisuuden peitossa ja sopivia tarkkailupaikkoja on oikeastaan vain yksi. Aluksi linnun etsiminen tuntui toivottomalta, mutta sitten jalokivi suhahti puuhun sininen selkä hohtaen.

Kuningaskalastaja!

Kaikkiaan kunkkuja nähtiin kolme, joista tässä kaksi. Voi olla, että niitä oli enemmänkin, mutta välillä ne hävisivät kasvustoon.

Pääasiassa linnut olivat aika kaukana, mutta kertaalleen yksi kävi vähän lähempänä.

 

Kuningaskalastaja haki nimensä veroisesti useamman kalan lyhyessä ajassa ja monet olivat linnun kokoon nähden aika suuria.

Ohimennen nähtiin myös yli lentänyt mehiläishaukka.

Myös metsäviklo käväisi havaintopaikan lähellä.

 Helteiden takia lintuilut ovat jääneet muuten vähän vähemmälle, mutta sunnuntaina Viikissä oli isosirri ja kaksi mustapyrstökuiria ja perjantaina tundrakurmitsa ja kuusi lapinsirriä. Vuodareita on nyt kasassa saman verran kuin viime vuonna, joten seuraavalla uusi ennätys.

Tundrakurmitsa Viikissä