lauantai 9. elokuuta 2014

Kunkkujoella ja virtaväinö

Tänään tehtiin melontakierros "kunkkujoella". Alkumatkalla nähtiin kanahaukka, rantasipi, merikotka ja useampi harmaahaikara.
Harmaahaikara
Rehevää jokiosuutta
Sukellus "mangrovemetsään"
 Pääsimme pikkuhiljaa sen jokiosuuden toiseen päähän, jolla viikko sitten kuvasimme kunkkuja. Ehdimme edetä vain joitain satoja metrejä, kun lupaavaa tsit-tsit ääntä kuului edestä. E ehti nähdä päivän ekan kunkun joka syöksyi jokivartta eteenpäin. Toinen ja mahdollisesti kolmas kunkku nousivat korkeammalle lehvästöön näkymättömiin. Livuttelimme hiljalleen eteen päin ja kohta viereisessä pensaassa pällisteli kunkku muina miehinä (kokomusta nokka kertoo, että lintu on koiras).
Kunkku koiras
 Etenimme jokea pitkin ja melko pitkän pakomatkan päässä edessä vilahteli kunkkuja, välillä kaksikin kerrallaan.
Kunkku
Kunkuille sopivia tähystyspuita riitti joka puolella.
Etenimme jokea padolle asti. Kunkkukuvaajia ei näkynyt vakiopaikalla, joten päätimme syödä rannassa eväät.
Joki muuttuu puroksi padon kohdalla
Herukkaperhonen pyörähti hiekkalaikulla.
Eväspaikalla joki levenee pieneksi lammeksi.
 Yritettiin houkutella kaloja kuvattavaksi pullanpaloilla. Houkutukseen tarttuivat hanakoimmin vesimittarit. Kaloja näkyi matkan varrella runsaasti, joten kunkuille riittää ruokaa.


Vesimittarit leivänpalan kimpussa

Evästauon aikana lammen vastarannalle tuli kunkku, joka nappasi kalan.

 Paluumatka sujui leppoisasti myötävirtaan. Kunkkuja näkyi kuitenkin harvemmalti ja vastavalo haittasi vähän havainnointia. Jossain kohtaa pinnassa kellui kuollut noin 40 cm mittainen "viiksekäs" kala, joka oli mielestäni made.
made

 Paluumatkalla päätettiin kokeilla onneamme Vantaalta löytyneen virtavästärkin kanssa. Itseassiassa niitä on ollut paikalla jopa kaksi, naaras ja nuori. Pari kaveria kiikaroi koskea ja sanoi, että yksi lintu oli vilahtanut tunti sitten paikalla. Odottelimme tovin ja kiertelimme lähitienoita, mutta paras koskiosuus jäi jokasuunnasta katveeseen. Päätimme palata alkuperäiselle paikalle ja kuinka ollakkaan naaras ilmestyi noin minuutiksi kuuden havainnoijan ihasteltavaksi. Kuvat ovat vähän surkeita, kun reissussa oli vain pokkarikamera mukana.
Pallastunturilla ei onnistanut, mutta Vantaalla onnisti!

Virtavästäräkki




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti