Nyt on Lapin reissu heitetty ja kuvia on kertynyt jonkin verran. joten päivittelen niitä tänne pikkuhiljaa.
20.6. illalla ja 21.6. aamupalalla näkyi hotellin ikkunasta tasaisin välein vilahtelevia jyrsijöitä, jotka olivat melko suurikokoisia ja tummia. Kävi selväksi, että sopuleita ne eivät ole, mutta tuntomerkit viittasivat vahvasti lapinmyyrään/peltomyyrään. Myyriä vilisteli nurmikolla, hotellin pihan kivenkoloissa ja tunturikoivikossa.
Aamupalan jälkeen käytiin ostamassa eväitä ja ajettiin Kilpisjärven retkeilykeskuksen pihaan, josta lähdimme kipuamaan kohden Saanan huippua. Alkumatka eteni polkuja ja pitkoksia pitkin tunturikoivikossa. Taustalla säestivät mm. lukuisat järripeipot, sinirinnat ja pajulinnut sekä muutamat urpiaiset ja rautiaiset. Tasaisin välein kuiva polunreunan karike rashteli, kun myyrät pinkoivat koloihinsa tai pitkosten alle. Osa oli suuria tummia ja osa pienempiä ja vaaleampia. Sain muutaman kuvankin napsittua. Myyrät vilahtivat herkästi piiloon, mutta tulivat yleensä jo minuutin sisällä takaisin esille. Myöhemmät kirjan tarkatelut paljastivat, että vaaleammat myyrät ovat harmaakuvemyyriä ja tummat lapin/peltomyyriä. Niiden erottaminen kuvistakon on vaikeaa. Luultavasti nämä ovat kyllä lapinmyyriä. Harmaakuvemyyrät olivat kyllä kauniin värisiä, kun niitä pääsi läheltä ihmettelemään.
 |
| Harmaakuvemyyrä |
 |
| Lapinmyyrä |
 |
| Sinirinta naaras |
 |
| Sinirinta koiras pörhisteli itseään, kun toinen koiras tunki sen reviirille. |
Noin kilometrin tunturikoivuvyöhykkeen jälkeen alkoi matkan rankin vaihe, noin 700 porrasta. Tässä kohtaa niittykirviset näyttäytyivät runsaina, tilhi suristi ohi ja piekana kaarteli korkealla Saanan yllä.
 |
| Niittykirvinen |
 |
| Piekanalle riittää myyriä maastossa |
 |
| Saanan portaat ja näkymää Norjan suuntaan |
 |
| Kukkia näkyi vielä vähän, mutta Uuvanaa oli ylempänä paljakalla |
Saanalla alkoi klo 11 vuorijuoksukilpailu ja noin 20 osallistujaa puuskuttivat ohitsemme kohden huippua ja palailivat pian takaisin. Tuuli yltyi ylempänä, mutta lämpötila pysyi silti niin korkeana, että ohuessa takissa tarkeni. Saanan jyrkät kalliopahdat jäivät polun oikealle puolelle ja aika ajoin sieltä lenneähti sepelrastas polun yli ruokailemaan loivempaan rinteeseen.
 |
| Sepelrastas |
 |
| Näkymä Pikku-Mallalle tunturikoivikon ylitse |
Ylempänä lintumaailma muuttui hiljaisemmaksi, mutta erään kivikasan laelta yhytettiin komea koiras kiiruna. Kesti hetken aikaa ennen kuin saimme varmistettua, että kyseessä tosiaan oli kiiruna eikä kivi.
 |
| Kiiruna ja Kilpisjärvi |
 |
| Kiirunakukko |
 |
| Poro oli noussut vasoineen ylös tunturiin |
 |
| Harmaakuvemyyriä näkyi ylhäällä paljakallakin. Ne kiitivät vikkelästi kanervikossa, mutta tästä yhdestä onnistuin saamaan kuvan kun se kiitää tunturinpintaa. |
Kulku ylhäällä oli melko helppoa, vaikka lumilaikut välillä katkaisivat polun. Maasto oli vaihtelevasti kivikkoa ja rapautuvaa kalliota. Lopulta saavuimme korkeimmalle kohdalle. Sieltä aukesi komeat näköalat joka suuntaan. Useammalla pulmusella oli kilpalaulanta huipun kivikasoilla ja ylitsemme pyyhälsi kaksi keräkurmitsaa. Nautimme eväät huipulla ja muista ihmisistä ei näkynyt vilaustakaan.
 |
| Pulmunen laulaa |
 |
| Pulmunen Saanan huipulla |
 |
| Kilpisjärvi ja Pikku-Malla |
 |
| Näkymää käsivarren Suomen puolen tuntureille |
 |
| Kivikehä ja näkymää |
 |
| Pikku-Malla |
Eväitä syödessä ja pulmusia ihmetellessä E huomasi, jonkin liikkuvan läheisessä painanteessa. Lopulta löysin sen kiikareilla ja se osoittautui keräkurmitsaksi. Tarkalleen niitä oli kaksi paikalla. Menin painanteeseen polun varteen ja kurmitsat tulivat ihan viereen ruokailemaan.
 |
| Pulmunen ja keräkurmitsa. Värikkyydestä huolimatta keräkurmitsa häviää todella tehokkaasti ympäristöön paikallaan ollessaan. |
 |
| Keräkurmitsa |
 |
| Keräkurmitsa |
 |
| Keräkurmitsa |
 |
| Keräkurmitsa |
Paluumatkalla nähtiin sama kiiruna ja alhaalla lähtöpaikassa löydetiin valkoyökönlehtiä. Luultiin niitä aluksi orvokeiksi. Valköyökönlehti pyydystää hyönteisiä lisäravinnokseen.
 |
| Valkoyökönlehti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti