15.-16.7. Vatikurun ja Pyhäjoen luontopolut

Heti Pallashotellille saavuttuamme päätin tehdä iltakävelyn ja kiersin Vatikurun luontopolun, joka kiertelee tunturien alarinteillä ja käväisee Vatikurun pohjassa virtaavan puron rannassa. Luontopolku oli kauttaaltaan helppokulkuista soraa ja pitkospuuta ja sisälsi lukuisia opastauluja

Taustalla Pallaskeron huippu

Vasemmalta oikealle Laukukero, Taivaskero ja Pyhäkero

Näkymää etelään

Kasvillisuus oli pääasiassa matalaa varpua ja pensasta

Yleisimpinä lintuina alueella tuntuivat olevan niittykirvinen ja järripeippo, joita oli käytännössä joka puolella. Lisäksi punakylkirastaita oli paljon siellä missä kasvoi puita. Luontopolun varresta löytyi myös sinirintoja, kapustarintoja, urpiaisia, räkättirastaita, tilhiä, kivitaskuja ja punatulkku.

Järripeippoja oli runsaasti metsässä aina viimeisimpien puiden rajaan saakka.

Kapustarintoja näkyi ja kuului kaikialla puurajan yläpuolella tunturinrinteillä

Palkaskeron juurella oli suuri poronerotusaitajärjestelmä. Kivitaskulla oli poikaset vanhojen aitapuiden muodostamassa kasassa. Kivitaskuja oli runsaasti myös ylempänä tunturien rinnekivikoissa.

Poroja oli käytännöss joka puolella ja ne olivatkin yleisimpiä vastaantulijoita poluilla. Tässä poro ylittää hotellille johtavaa tietä.

Aikuiset sinirinnat olivat melko piilottelevia ja lähinnä varoitusäänet paljastivat ne. En saanut aikuisesta kuvaa, mutta näitä hauskannäköisiä pieniä pyöri polulla jaloissa pyrstöä jatkuvasti nykien.

Vaivaiskoivut ylsivät vain korkeimpien kivien tasalle.

Lähellä Pallashotellia oli suuri kiviröykkiö, jossa oli sijainnut 30-luvulla rakennettu hotelli. Se toimi saksalaisjoukkojen lomapaikkana ja lapinsodan aikana vetäytyvät saksalaiset räjäyttivät sen edelleen näkyväksi kivikasaksi. Kasassa näkee miten hitaasti tunturikasvit ottavat paikan haltuun.

Pallashotellin ravintolassa yhdyistyi ruotsinlaivan ja Twin Peaksin tunnelmaa. Aivan huippu hotelli retkeilijän kannalta!

16.7. aamu oli sumuinen tai oikeastaan sää oli pilvinen, mutta koska oltiin niin korkealla, koko paikka oli pilvessä. Hotellin maukkaan aamiaisen jälkeen päätimme mennä alemmas metsävyöhykkeeseen ja tehdä noin 3,5 km mittaisen Pyhäjoen luontopolun. Alempana metsässä sumu ei haitannut näkyvyyttä yhtä pahasti. Ensin kuitenkin kierreltiin tunnelmallisissa sumumaisemissa.

Järripeippo koiras.

Poroja tunturissa

Poro

Porokämppä

 Pyhäjoen luontopolkua kehuttiin monipuoliseksi ja sitä se tosiaan oli. Tuntui, että linnut olivat tosin hyvin piilottelevia ja havaintoja saatiin mm leppälinnusta, harmaasieposta, tiaslajista, kanalintulajista, pajulinnusta, metsäviklosta ja laulurastaasta. Pitkään kuulosteltiin kuukkelimaista ääntä, mutta lintuja ei saatu näkyville.

Lupon määrä vanhoissa puissa oli asiallinen!

Polkua hallitsi rehevä havumetsä.

Sekaan mahtui myös reheviä puronrantoja. Kuvassa kotkansiipiä.

Pyhäjoki näkyi monin paikoin polulle ja polku ylitti sen, mutta rehevässä rantakasvillisuudessa oli runsaasti hyttysiä.

Jossain kohtaa joki muodosti pienen lammen, josta vesi virtasi pienessä koskessa.

Kortteet hallitsivat välillä aluskasvillisuutta.

Ylempänä metsä oli mäntyvaltaista ja kallioista.

Myös pieniä suopainanteitä sattui polun varrelle.

Kihokkeja kasvoi avosuo-osukksilla. Myös lakkaa oli runsaasti, mutta marjat olivat yhä raakoja.

 Polun loppupää kulki vanhan metsänvartijan tilan ohitse, jossa oli pieni niitty, jonka heinällä muutama lehmä oli selvinnyt talven yli. Niityllä yritettiin nähdä lapinmyyriä laihoin tuloksin, mutta lupaava ääni johdatti meidät metsän reunaan. Tiheiden kuusten oksien välissä viipotti yksi reissun toivelajeista, kun puolikesyt lapintiaiset etsivät ruokaa. Spontaanit high fivet ja kuvaamista ei haitannut edes pieni sadekuuro. Hyttysetkin tuntuivat tyystin hävinneen.

Lapintiainen kurkistaa kuusesta.

Touhukkaan linnun kuvaaminen oli hankalaa, mutta lopulta se tuli kokonaan esille.

Tiainen ei tuntunut välittävän kuvaajasta tuon taivaallista.

Polku kulkee läheltä kalaisaa Pallasjärveä, joten käytiin sitäkin katsastamassa. Järveä reunusti komeat kynttiläkuuset ja rantavedessa pötkötti kuollut siika.

Hotellin lähellä on ruoanlaittoa varten kota, jossa nokipannulla keittyi maistuvat pastat.